tiistai 24. joulukuuta 2019

Jouluntoivotus

IMG_0381 "Jouluyö, juhlayö.
Päättynyt kaikk' on työ."

Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulua kaikille! Muistetaan levätä ja nauttia.

IMG_0385

perjantai 20. joulukuuta 2019

Joulutorilla

IMG_0340 IMG_0346 IMG_0348 Eilen oli vaihteeksi ihana aurinkoinen päivä, joten käytiin hakemassa joulutunnelmaa joulutorilta. Tänään on taas ollut synkkää ja sateisen oloista, mutta kotona tuoksuu uunissa valmistuva perunalaatikko ja viimeiset lahjat pääsivät paketteihin, jotem täällä kaikki hyvin. Pakkaaminen tuottaa päänvaivaa, mutta sekin alkaa viimein olla loppusuoralla.

Huomenna pääsee kotiin. Sitten saa joulu tulla. IMG_0352 IMG_0376

perjantai 13. joulukuuta 2019

Miten meni mun syksy?

Kuten aiemminkin olen maininnut, mun syksy on ollut melko raskas ja kiireinen. Nyt, kun tahti vihdoin alkaa hidastua ja joululoma lähestyy, voisin vähän jakaa kuulumisiani tältä syksyltä. Nimenomaan niitä, joita en ole ehtinyt täällä vielä kertoa.

Yksi iso ja jännittävä osa tätä syksyä oli ensimmäinen harjoittelu, jota päädyin suorittamaan päiväkotiin. Harjoittelupaikat määrättiin koulun puolesta, mutta olin esittänyt toiveen päiväkotiin pääsystä ja sinne myös sitten pääsin. Kyllähän se jännitti, mutta koin kuitenkin lasten kanssa työskentelyn helpoksi ja turvalliseksi paikaksi aloittaa työkokeilut. Harjoittelupaikasta mulla on pelkkää hyvää sanottavaa; niin aikuiset kuin lapset olivat oikein ihania ja neljän viikon aikana pääsi ihan kivasti tutuksi kaikkien kanssa. Vaikka en varhaiskasvatuksen polkua opinnoissani valinnutkaan, niin lasten kanssa työskentely ei tämän kokemuksen perusteella ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto.

Huono puoli harjoittelussa oli se, että sairastuin ensimmäisen viikon jälkeen flunssaan, joka vaivasikin ihan harjoittelun viimeiseen viikkoon asti. Flunssan lisäksi mun hampaidenhoitoprosessi eteni niin, että samana iltana poistettiin kaksi viisaudenhammasta, joista toinen leikkauksella. Siitä selvittiin onneksi särkylääkkeillä ja vaikka paraneminen otti aikansa, voin nyt taas syödä ja elää normaalisti.
IMG_0292 Harjoittelun jälkeen koulunpenkille paluu tuntui todella vaikealta. Pelkkään kuunteluun keskittyminen ja pitkään paikallaan istuminen tuntuivat todella puuduttavilta, mutta onneksi luentoja ei ole enää yhtäkään jäljellä. Ainoastaan ryhmissä tehtävät projektit pitäisi vielä saada purkkiin, niin päästäisiin lomalle. Vaikka projektinteko ja koko meidän projektiryhmä oli aiemmin täysin hajoamispisteessä, ollaan kuitenkin saatu parsittua homma niin hyvin kasaan, että aivan varmasti saadaan vietyä tämä kunnialla maaliin ja sen jälkeen ollaan niin ansaittu meidän loma.

Kaiken koulukiireen ja stressin takia en ole ehtinyt käymään kotikotona koko syksynä, mikä harmittaa ihan älyttömästi. Koin kuitenkin järkevimmäksi kuunnella itseäni ja jaksamistani, minkä vuoksi päätin pyhittää kaikki vähät vapaat hetket täysin levolle. Pelkkä ajatus matkustamisesta tuntui tosi työläältä, vaikka päämäärä ja siellä odottavat ihmiset ovat kuinka mieluisia. Siksi on tosi ihanaa päästä nyt kotiin jouluksi ja nauttia ihan kunnolla rakkaitten seurasta, sillä tänä jouluna ei ole kiire palata Espooseen. Itse asiassa meidän auton nokka suuntaa Alavudelta suoraa kohti pohjoista, missä myös vaihdamme vuotta. Luvassa siis toivottavasti lunta ja pakkasta, jos sitä ei muuten jouluksi saada.

Kotona käymisen lisäksi mun liikkumisen määrä on jäänyt todella minimiin syksyn aikana ja syömisetkin on olleet aivan mitä sattuu. En edes oikein tiedä miten tässä yhtälössä kaikki sijoittuu, että onko syksyn pimeys vienyt innon kaikkeen vai onko liikunnan poisjääminen antanut myös syksyn pimeydelle vallan masentaa entisestään, mutta joka tapauksessa olo on ollut todella vetämätön. Oon yrittänyt olla soimaamatta itseäni siitä, mutta silti on ollut vähän paha olo joka kerta, kun liikkumisen sijaan onkin jäänyt sohvalle makaamaan. Ehkä eniten siksi, että tiedän miten hyvä olo liikkumisesta tulisi, jos vain viitsisi lähteä. Vähitellen pitkän flunssan ja hammassärkyjen jälkeen oon nyt yrittänyt löytää liikkumisen iloa takaisin ja löytää taas sellaisen tasapainon omien valintojen suhteen. Pitäen kuitenkin mielessä, että joulu on vain kerran vuodessa ja tammikuussa on aikaa sitten palata ihan kunnolla arkeen. Muistakaa muutkin tämä, itelleen täytyy olla armollinen ja elämästä kuuluu nauttia. IMG_0290 Nautiskelusta puheen ollen, musiikki on tosi tärkeässä osassa mun elämässä ja erityisesti joululauluja on luukutettu nyt jo muutaman viikon ajan (okei, ehkä "muutaman kuukauden ajan" olisi lähempänä totuutta). Sen lisäksi oon päässyt tämän joulukuun aikana nauttimaan livemusiikista, sillä sain yllättäen liput Juha Tapion konserttiin, jossa sitten viime lauantaina kummitädin kanssa oltiin. Vaikka pelkäsin henkeni puolesta ylimmän katsomon ylimmällä rivillä, niin se oli todellakin sen arvoista ja elin aivan parasta elämääni koko kaksi ja puolituntisen aikana. Itkua, naurua ja ihan vaan pysähtymistä kuuntelemaan kauniita sanoituksia, aivan täydellistä. Joitakin vuosia sitten en olisi uskonut koskaan a) vapaaehtoisesti meneväni Juha Tapion konserttiin ja b) ylistäväni sitä maasta taivaaseen. Musta on siis joko tullut vanha tai sitten alan päivä päivältä muistuttaa yhä enemmän omaa äitiäni, kaikin tavoin. Hyväksyn molemmat vaihtoehdot, sillä oon henkisesti jo ihan mummo, enkä muistuttaisi ketään muuta yhtä mielelläni kuin just mun äitiä. <3

Myös tänä viikonloppuna on tiedossa livemusiikkia, sillä mennään mun veljen kanssa kuuntelemaan joululauluja. Eikä mitä tahansa joululauluja, vaan Raskasta Joulua. En malta odottaa huomiseen! Rakastan joululauluja ja metallimusiikissa vaan on sitä jotain, joten mitä muuta ihminen voisi toivoa. Ainut harmittava asia tässä on se, että mun lapsuuden idoli Ari Koivunen ei ole tänä vuonna kokoonpanossa mukana, mutta ehkä mä kestän. Unelmien täyttymys tämä on eräällä tavalla silti ja siksi konserttilippu olikin joululahja mulle itselle.

Kiva myös nähdä edes jotakin tuttuja ennen joulua, joten ihanaa, että mun veli tulee tänne. On itse asiassa varmaan hyvinkin näillä näppäimillä perillä, joten jätän kirjoittamisen tällä erää tähän.

Joulukalenteri on jo yli puolenvälin. Hurjaa!

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Aurinkoinen joulukuun ensimmäinen

IMG_0013 IMG_0181 IMG_0014 Odotettu joulukuun ensimmäinen päivä, joka otettiin vastaan aivan ihanassa auringonpaisteessa. Maassa on aavistus lunta ja pieni pakkanen. Ei voisi paremmin joulukuu ja joulunodotus alkaa. IMG_0154 IMG_0168 IMG_0218 IMG_0038 IMG_0081 IMG_0070 IMG_0214 IMG_0019 IMG_0190 IMG_0064 IMG_0150 Aamu alkoi riisipuurolla ja joulukalenterin ensimmäisen luukun avaamisella. Päivä päättyy jouluelokuvaan ja glögimukilliseen. Odotus on todella alkanut ja mä aion nauttia joka ikisestä päivästä matkalla jouluun.

Ihanaa sunnuntaita ja ensimmäistä adventtia jokaiselle, ottakaa tekin rennosti ja nauttikaa. IMG_0252

tiistai 26. marraskuuta 2019

Se aika vuodesta

IMG_3655 IMG_3693 IMG_3617 IMG_3625 IMG_3646 Vuoden tunnelmallisin aika on taas täällä. Koko syksy on ollut sellaista jaksamisen äärirajoilla  puurtamista, että joululoma ja pieni hengähdystauko ovat todella paikallaan. Vaikka vielä onkin loppurutistus meneillään koulun suhteen, tuo joulunodotus jopa tällaisen stressipallon olemukseen pientä rauhoittumisen ja kiireettömyyden tuntua. Mukillinen glögiä silloin tällöin hyvän jouluelokuvan ääressä tai joululaulujen kuuntelu saavat kummasti uskomaan, että ehkä siellä tunnelin päässä näkyy jo vähän valoa. Jouluvaloja.IMG_3658 IMG_3642 IMG_3700 IMG_3701 IMG_3635 IMG_3612 IMG_3621 IMG_3687 IMG_3638 Kävimme lauantaina kävelemässä ja syömässä Helsingissä. Sää oli ihana, sillä aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa ja poikkeuksellisesti Helsingissä ei tuullut luihin ja ytimiin saakka. Illan tullen ihasteltiin tunnelmallisia jouluvaloja, joita keskutassa oli sytytetty jo melkoinen määrä. Muutenkin on ollut ihana huomata, miten moni on jo laittanut jouluvaloja koteihinsa. Niitä on tullut ihasteltua monella kävelylenkillä ja ne piristävät mukavasti pimeitä iltoja.

Jospa saisin tänään houkuteltua Jussin mukaani kellariin hakemaan meidän joulukoristeet.. Ehkäpä muutama joulutorttu motivoisi tähän, joten ei muuta kun uuni päälle. IMG_3652

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Lontoo, osa 4

IMG_2851 IMG_2872 IMG_2828 IMG_2862 IMG_2900 IMG_2895 IMG_2870 IMG_2971 Vihdoin voidaan siirtyä toiseen päiväämme Lontoossa. Tuo päivä kulutettiin pääosin kierrellen kaupunkia vähän siellä sun täällä;  aamupäivällä Hyde Parkista  Harrodsiin. Sieltä matka jatkui etsimään halvempia ruokapaikkoja ja päädyimme lopulta oikein viihtyisään sporttibaariin jakamaan nacholautasen (viihtyisään jos ei siis lasketa vaikkapa noita seepran päitä, joita ei ollut vain yksi..). Täydellisen ruuan lisäksi positiivinen yllätys olivat hauskat wc-tilat, sillä kukapa ei unelmoisi vaaleanpunaisesta pöntöstä ja käsienpesualtaasta?

Mahat sopivasti täynnä oli aika suunnata seuraavalle nähtävyydelle, joka oli tietenkin Buckingham Palace. Se ja sataviisikymmentätuhattamiljoonaa muuta turistia tuli nähtyä. Check.

Päivän kävelyiden jälkeen jaksoimme raahautua syömään enää läheiseen pubiin, joka valitettavasti ei ollut  mikään mahtavin ruokaelämys. Vatsat kuitenkin täyttyivät, joten kai siihenkin täytyy olla ihan tyytyväinen, kun päivä oli muutoin niin onnistunut.
IMG_2905 IMG_2887 IMG_2894 IMG_2944 IMG_2842 IMG_2863 IMG_2958 IMG_2843 IMG_2885 IMG_2857 IMG_2929 IMG_2890 Näin kylmempiä ilmoja kohti mentäessä alkaa olla melkein ikävä noita Lontoon lämpöjä silloin elokuussa. Täytyy yrittää muistaa kuinka tuskaisen kuuma, paidan ihoon liimaava helle tuolla etenkin meidän toisena reissupäivänä oli, niin ei aika kultaa muistoja liikaa. Tämä oli juuri se päivä kun Hikimetro ristittiin Hikimetroksi, ja aivan syystä. Sitä ilman pysähtyneisyyttä siellä maan alla ei voi sanoin kuvailla, vain tietäjät tietää mistä puhun.

Kuumuudesta huolimatta on oltava tyytyväinen säihin, joissa saimme lomaa viettää. Mieluummin aurinkoa kuin vesisadetta. IMG_2878 IMG_2874 IMG_2968 IMG_2881 Reissukuvia riittää edelleen, joten palataan taas näiden pariin toisella kertaa.