Uusi sohvapöytä

Täydellisen sohvapöydän metsästys on vihdoin saatu päätökseen. Monta tuloksetonta kierrosta monessa eri kalusteliikkeessä se vaati. Mutta kuten se monessa muussakin asiassa tässä elämässä menee, niin täydellinen yksilö löytyi vasta kun lakattiin etsimästä.

Tämä pöytä on juuri sen tyylinen, mihin suuntaan haluaisin viedä meidän asunnon sisustusta muutenkin. Tyylikäs, mutta maanläheinen. Moderni, muttei liian. Materiaalina puu, joka tuo lämpöä ja kodikkuutta.
     Meidän asunto on kuitenkin jokaiselta huoneeltaan niin hankalan mallinen, ettei tässä oikein sisustamisen makuun pääse ollenkaan. Jokainen huonekalu on juuri täsmälleen siinä missä on, sillä niitä ei yksinkertaisesti saa järjestettyä mitenkään muuten. Ainakaan siten, että lopputulos olisi yhtä käytännöllinen, kuin se nyt näillä sijoillaan on. No, ainakin on jotain mistä lähteä liikkeelle sitten, kun paremman mallinen asunto ehkä joskus löytyy.
Oltiin kaivattu olohuoneeseen jo pidemmän aikaa pienempää ja käytännöllisempää sohvapöytää. Meidän asunnon rajallisen koon vuoksi on meillä melko maltillisen kokoinen sohva, jonka kanssa vanha sohvapöytä ei vain kyennyt yhteistyöhön. Sohvalle ei mahtunut kulkemaan kummaltakaan puolen pöytää lyömättä vähintään varpaitaan sen jalkoihin. Itse olin jo oppinut käyttäytymään rauhallisesti tuon pöydän läheisyydessä, mutta poikaystävä murjoi siihen harva se päivä milloin varpaansa ja milloin polvensa. Ei mitään kaunista kuultavaa.

Kolmisen viikkoa odoteltiin, ja nyt seisoo uusi sohvapöytä olohuoneessa. Jo parin päivän jälkeen voi sanoa, että tuo palvelee meidän tarpeita paljon paremmin kuin vanha. Ei ole tarvinnut kärsiä vihlovista varpaista ja onhan tuo ulkonäöltäänkin edeltäjäänsä kauniimpi. Nautin.