Näitä kuvia katsoessa pääsee todella rauhalliseen ja seesteiseen tunnelmaan. Todellisuus oli kuitenkin kaukana siitä ja tekstin otsikko viittaa tähän, kirjoitusvirhe on siis tahallinen. Rauhoittavaksi ja rentouttavaksi ajateltu luontoretki ei aivan onnistunut siinä noin kolmenkymmenen huutavan lapsiperheen ympäröimänä ja hermoja säästääksemme päätimme suunnata takaisin kotiin noin kymmenen minuutin kävelyn jälkeen.On tietenkin todella hienoa, että ihmiset edelleen arvostavat luontoa ja vievät lapsiaankin kokemaan sen ihanuuden. On vaan todella surullista, että näin pääkaupunkiseudulla niitä mahdollisuuksia päästä luontoon on niin vähän, että sitten kun kaunis syyspäivä koittaa, niin siellä metsässä on ihmisiä enemmän kuin hirvikärpäsiä ja se luonnon rauhan kokeminen ikään kuin kärsii tästä. Kyllä vaan lakeuksilla saa metässäkin olla rauhassa. Siellä todennäköisyys karhun kohtaamiseen on mahdollisesti suurempi kuin toiseen ihmiseen törmääminen metsäretkellä. Melkein kyllä kohtaisin metsässä sen karhun mieluummin kuin oman ikäiseni, nettishoppailun hankaluudesta valittavan kaveriporukan. Jälkimmäinen nimittäin tapahtui ja no, karhut sentään osaavat olla hiljaa, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa.
Meni vähän tunteisiin, älkää ottako liian tosissaan. Espoo on ihan kiva, mutta tuskin tulen tänne jäämään. Sellaiseen tiettyyn rauhattomuuteen ja ihmisten määrään ei vain tunnu tottuvan.
