keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Korkeasaari

007 039 108 073 070 003

     Käytiin viikko sitten poikaystävän kanssa Korkeasaaressa. Johan mun viime käynnistä olikin aikaa, ekaluokalla kun tehtiin luokkaretki tuonne. Olihan se vähän eri verrattuna Ähtäriin, missä on tullut vähän useammin käytyä.
      Päivä oli tosi kiva lukuunottamatta vähän pilvistä ja kylmää ilmaa. Miinusta myös sairaan pelottavista ja verenhimoisista riikinkukoista, joita tuola pyöri vapaana vähän siellä sun täällä. En yhtään tykkää varpusta suuremmista lintueläimistä, ja olisin suurella todennäköisyydellä haudassa tällä hetkellä, jos sellanen elukka ois hyökänny mun hodarin kimppuun sillä raivolla, millä se hyökkäs yhden viattoman mummelin eväisiin kiinni.

034 013 133 040 082 063 116 031 101 095 021 024

    Oltiin ensin ihan pettyneitä, kun mitään eläimiä ei meinannut edes näkyä ollenkaan, mutta myöhemmin mun seuralainen varmaan alkoi toivoa, ettei olisi mitään eläimiä näkynytkään, sillä mun "Apua kuinka söpö!" "Ihana, mä haluun tollasen kotiin!" "En kestä miten sulosia!" -huudot varmaan kaikui jonkun matkan päähän. Pyydän anteeksi, että pidän eläimistä. Haluan silti edelleen sellaisen nokkahiiren itselleni kotiin kiitos. En pysty käsittelemään sitä, miten söpö joku voikaan olla.

093 131 049 102 078 038 056 119 075 139 087 105 132 067 074 096 125 090 080

     Vaikka en oo pitkään aikaan kuvannutkaan mitään, niin oon onnellinen, että taidot ainakin pääpiirteittään on tallella. En tykkää itseni kehumisesta, koska siitä tulee niin itserakas ja leuhka olo, mutta salaa jossain syvällä itsessäni oon tyytyväinen näihin kuviin. 

Kuulette musta taas joskus, kun oon Netflixin ja työhakemusten lähettelyn lomasta joutanut kuvaamaan. 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Tuplajuhlat

yo-juhlat 15 013 yo-juhlat 15 035 yo-juhlat 15 061 yo-juhlat 15 048 yo-juhlat 15 107

      Viikko sitten lauantaina koitti vihdoin se suuri päivä, kun sen vaivalla hankitun valkoisen lakin sai laittaa päähän ihan rehtorin luvalla. Oli todella helpottunut tunne, kun pääsin penkkiin istumaan ilman, että kaaduin naamalleni koko juhlaväen edessä lakkia ja todistusta hakiessani. Vielä helpottuneempi olin siitä, että koulu todellakin olisi nyt kaikilta osin ohi. Kaikkein parhaimmalta tuntui kuitenkin tietää, että kaikki se siivoaminen ja hysteria juhlien järjestämisestä alkaisi pikku hiljaa olla ohi.

yo-juhlat 15 024 yo-juhlat 15 039 yo-juhlat 15 033 yo-juhlat 15 004 yo-juhlat 15 093 yo-juhlat 15 044 yo-juhlat 15 053 yo-juhlat 15 112

       Juhlia edeltäneen härdellin perusteella ei ollut olemassa muita vaihtoehtoja, kuin että juhlat tulisivat olemaan onnistuneet, ja kyllähän ne sitten olivatkin. Vieraita oli sopivasti, tarjottavat riittivät hyvin (päätellen siitä, että sekä oma että lainajääkaapit olivat vielä seuraavana aamuna täynnä korkkaamattomia ja puoliksi syötyjä kakkuja) ja sääkin suosi. 
       Mun ilta päättyi kiltisti nukkumaan menoon, vähän turhan myöhään, mutta kuitenkin. Aamusta oli ajoissa lähdössä juna kohti Helsinkiä, johan siellä lakeuksilla tulikin taas oltua. 

      Ja kaikille jotka ei tienneet vielä, niin kyllä, meillä juhlittiin kahta koulusta valmistunutta viime lauantaina. Että ei tuo velipoika turhaan törötä ruusu kädessä mun kanssa kuvissa, enkä mä vaatimalla vaatinut, että toisessa kakussa olisi traktorin kuva.