Taas kerran melkein hävettää tulla kirjoittamaan tänne mitään, kun en edes halua tietää miten pitkä aika viime kerrasta on kulunut. Tosin taisin joskus sanoakin, että koulun ja kaiken muun menon ohella aikaa blogin kirjoittamiselle jää harmittavan vähän. Toinen harmittava asia on inspiraation puute, joka vaivaa mua edelleen niin tämän blogin kuin valokuvaamisen suhteen. Häpeä upottaa mut maan alle, kun tajuan, että Turkin matkan jälkeen olen tarttunut kameraan vain ottaakseni tämän postauksen selfiet. Enhän mä ole tilivelvollinen kuvaamisestani muuta kuin itselleni, mutta se nimenomaan on ongelman ydin. Mä haluaisin kuvata, mulla on itseluottamusta siihen hommaan ja uskon että voin kehittyä käytännön kautta vielä paljon, mutta ideat on loppu. Pihalla on kylmä ja pimeää, ei sinne huvita mennä. Sisälläkin on kylmä, mutta valot saa sentään päälle. Tosin keinovalon loisteessa kuvaaminen ei paljon mieltä lämmitä. Siispä kamera saa olla rauhassa.
Nyt kun mulla kuitenkin oli aikaa (kummasti näin koeviikon keskellä..) tulla tänne postaamaan, niin päivitetään tässä samalla muutkin kuulumiset, kuin syyt blogihiljaisuuteen.
Koulussa menee ihan mukavasti tällä hetkellä, mikä tarkoittaa lähinnä sitä että hyppytunteja on riittävästi, eikä koulupäivät tunnu aivan ylitsepääsemättömiltä. Samaa ei voi sanoa aamulla heräämisestä, se jos mikä on näin pimeään aikaan työn ja tuskan takana.
Joulu lähestyy kovaa vauhtia, ja henkeen ja vereen jouluihmisenä olen siitä tottakai innoissani. Kaikki joululahjahankinnat, jouluvalot, kynttilät ja joululaulut piristävät ihanasti synkkää arkea, josta entistäkin synkemmän tekee lumettomuus. Autoilun kannalta olen oikeinkin tyytyväinen, että sitä lunta ei ole tullut, mutta valkoinen joulu on aina tunnelmallisempi kuin musta. Toinen harmittava asia on, että myöhästyin joulukalenteriostoksissani niin, että tämä joulukuu täytyy pärjätä ilman jokapäiväistä suklaata. Olen yrittänyt selvitä tuosta tosiasiasta henkisesti ja voiton puolella ollaan jo.
Näin loman kynnyksellä joulu ei ole ainut asia mikä lähestyy. Ennen joululomille pääsemistä on edessä vanhojen tanssit. Kyllä, jostain syystä meidän lukiossa abit tanssivat vanhat ja se tapahtuu helmikuun sijaan puurojuhlan yhteydessä ennen joulua. Älkää kysykö, mä en osaa vastata.
Kävin etsimässä itselleni mekon jo hyvissä ajoin kesäloman alussa, että varmasti löytyisi juuri sellainen mitä olin etsinyt. Niinhän se löytyi, ja mekko roikkuu tällä hetkellä tanssilattialle pääsemistä odotellen henkarissa mun huoneessa. Voitte vaan kuvitella kuinka joudun pitelemään mun sisäistä prinsessaa, etten pukisi mekkoa koko ajan päälleni ihan vain siitä ilosta, että saisin ihastella sitä peilistä.
Ja vaikka se prinsessamekko onkin koko päivän pointti, niin mainitaan nyt sekin, että kyllä ne tanssitkin sujuvat ihan kivasti.
En oikein tiedä olenko ehtimässä kirjoittaa tänne enää ennen joulua, joten tässä vielä pieni läpikäynti mun joulunviettosuunnitelmista. Jouluaatto ja joulupäivä menevät perinteisen kaavan mukaan sukulaisten loistavassa seurassa. Tapaninpäivänä olisi edessä muutaman tunnin ajomatkan jälkeen tutustuminen mun paremman puoliskon joulunviettoperinteisiin. Etelä-Suomen suunnalla taitaa sitten kulua koko loppuloma. Ei siis valittamista, kun saa kotona kaikki villavaatteet päällä värjöttelyn sijaan käpertyä oman kullan kainaloon aina kun on vähänkin kylmä. :-)
