Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rakkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rakkaus. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. helmikuuta 2019

Ystävänpäivä

IMG_2077 IMG_2081 IMG_2080 Vuoden vaaleanpunaisin päivä. Oikein ihanaa sellaista jokaiselle!

Tämähän näyttää samalla olevan mun ensimmäinen päivitys tälle vuodelle täällä blogin puolella. No, kiva aloittaa näin kevyesti, vaikka mielenpäällä olisi paljon vaikeampiakin aiheita, joista haluaisin päästä kirjoittamaan. Teen sen, kunhan koulukiireet vähän helpottavat.
     Niin tosiaan, koulukuulumisia myöskin tulossa sitten, kun kyseisiltä opinnoilta ehdin, haha. Tuossa taisikin tiivistyä kaikki, mitä se koulun alkaminen on minulle tarkoittanut, kiirettä ja stressiä. Eiköhän se helpota, kun opiskelu tästä alkuhuuman jälkeen hieman rutinoituu.

Seuraavaan kertaan siis, toivottavasti se olisi pian.    IMG_2089

maanantai 10. syyskuuta 2018

Kattokruunun alla

IMG_1324 IMG_1315 IMG_1311 Syyskuun ensimmäinen on meidän vuosipäivä, tänä syksynä jo neljäs sellainen. Lähdettiin viettämään sitä Helsinkiin, illan suunnitelmista tietoisena vain poikaystäväni, jota olin pyytänyt keksimään meille jotain mukavaa, rentoa tekemistä.
     Illan ohjelma koostui lopulta herkkucapuccinoista, stand-upista, kuohuviinistä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta kävelystä keskustassa. En ollenkaan moiti. Varsinkaan jälkiruokaa, josta sattuneesta syystä en ehtinyt ottaa kuvaa. IMG_1317 IMG_1328 IMG_1320

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kahvilla

Ihan hassua, että pari vuotta sitten en juonut ollenkaan kahvia. Pidin kyllä sen tuoksusta ja mausta esimerkiksi karkeissa tai leivonnaisissa, mutta itse kahvia en saanut millään kurkustani alas. Ensimmäinen tosissaan tehty yritys oppia juomaan kahvia oli muistaakseni lukion viimeisenä vuonna jollakin koeviikolla, kun tuntui ettei energiaa meinannut riittää ollenkaan omasta takaa. Se oli myös ensimmäinen kerta ikinä, kun keitin itse kahvia kahvinkeittimellä, mikä saattoikin olla syy siihen, että tuo kahvinjuontikokeilu jäi tasan siihen yhteen kertaan.
     Noihin aikoihin tuli vietettyä todella paljon aikaa täällä Espoossa poikaystävän luona, ja minua tottakai kierrätettiin jos missäkin kyläilyillä niin sukulaisten kuin kavereidenkin luona. Pakkohan siinä oli opetella juomaan kahvia edes sen verran, että sai vierailulla sen kupillisen sisuksiinsa mukisematta. Tosiasia kun vaan on, että kylään on paljon helpompi mennä kahvinjuojana kuin hankalana asiakkaana, jolle täytyy yrittää keksiä jotain muuta tarjottavaa. Itse olin aina ihan todella okei senkin kanssa, että sain kahvin sijaan lasillisen vettä kun muuta ei ollut tarjolla. Mitä en kestänyt, oli se tuskainen ilme meitä kestitsevien ihmisten kasvoilla, kun heitä selkeästi hermostutti, ettei kahvin sijaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin hanavesi. IMG_2794 Vähitellen kahvinjuonnista alkoi muodostua lähes päivittäinen tapa. Vaikka en vieläkään ole aivan varma pidänkö ihan tavallisen kahvin mausta, niin kahvihetkistä on muodostunut ihan mun päivien lempparihetkiä. Jotenkin se on vaan tosi rentouttavaa nauttia kupillinen kahvia ja ehkäpä jotain hyvää sen kaverina, ja parasta on, jos sen kahvin saa nauttia hyvässä seurassa höpötellen.
      Oon kuitenkin huomannut, että vaikka olisin yksinkin, niin sen kahvikupillisen nauttiminen on sellainen rauhoittumisen ja rentoutumisen hetki. Myös töissä kahvia juodessa on tuo sama fiilis, ja niin kiireisiä kuin meidän vuorot välillä osaa olla, niin se on jo ihme. Vaikka aina siinä on se riski, että asiakas tulee töissä keskeyttämään mun kahvihetken, niin jotenkin se lämmin kuppi kädessä työtkin tuntuu edes hetken vähemmän ahdistavilta ja stressaavilta. IMG_2797 IMG_2799 Kuvat on lauantailta, kun käytiin Jussin kanssa nauttimassa cappuccinot ja pala kinuskikakkua Fazerilla. Kaikille herkkusuille vinkkinä, tuo kakku todella oli sitä mitä lupasi. Kinuskia, ja vielä vähän lisää kinuskia.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Kiila Food & Bar

Vietettiin viime lauantaina pitkästä aikaa treffi-iltaa Jussin kanssa. Tällä kertaa iltaan kuului ensin ruokaa ravintola Kiilassa, minkä jälkeen oli hetken aikaa käveltävä Helsingin kaduilla jouluvaloja ihastellen, jotta jaksettiin cappuccinot ja kinuskikakkua Fazerilla.  Oltiin sen verran ajoissa liikkeellä, että ilta jatkui vielä kotiinpäästyä hyvän elokuvan ja viskilasillisten äärellä. IMG_2739 IMG_2716 IMG_2703 IMG_2732 Olin tarkoituksella varannut pöydän vähän hienommasta paikasta ihan jo vaihtelunkin vuoksi, mutta myös siksi, ettei oikein kunnolla olla ehditty juhlistaa Jussin kouluunpääsyä. Itse en ollut kyseisessä ravintolassa ennen käynyt, mutta Jussi oli kehunut paikkaa ja se sijaitsi keskustassa sopivan kävelymatkan päässä, joten se sopi meille oikein hyvin.

Kiila osoittautuikin oikein nappivalinnaksi joka suhteessa. Paikka oli oikein tunnelmallinen, ruoka oli hyvää ja erityiskiitos henkilökunnalle, joka oli oikein mukavaa ja ammattitaitoista. Monesti ruokalistaa lukiessa löytyy se yksi hyvä annos, jonka lopulta tilaat, mutta tuolla kyllä iski todellinen valinnanvaikeus. Listalta löytyi niin monta herkulliselta kuulostavaa annosta, ettei auta kuin palata toistekin syömään, jotta saa maistettua niitä kaikkia. IMG_2691 IMG_2733 IMG_2736 IMG_2725 IMG_2720 Voin kyllä todella lämpimästi suositella Kiilaa treffipaikaksi. Erillinen baaripuoli vaikutti myös todella sopivalta esimerkiksi, jos lähdetään kaveriporukalla lasilliselle tai toisellekin. Baarin puolella tarjoiltiin myös burgereita, jotka nekään eivät kuulostaneet ollenkaan hassummilta, joten täytyy joku kerta laittaa testiin nekin. IMG_2714 IMG_2723

lauantai 30. joulukuuta 2017

Minun jouluni

IMG_2618 IMG_2450 IMG_2656 IMG_2625 Vielä ennen uuden vuoden alkua palataan hetkeksi jouluisiin tunnelmiin.

Lähdin joulunviettoon kotikotiini Alavudelle paria päivää ennen aattoa. Omassa kotona kun täytyi laittaa kaikki valmiiksi ennen lähtöä, niin oli mukavaa, että joulupuuhastelua sai jatkaa sitten myös kotikotona yhdessä perheen kanssa. Aattoon valmistauduttiin tekemällä viimeiset lahjaostokset, paistamalla pipareita ja koristelemalla kuusta. IMG_2483 IMG_2630 IMG_2682 IMG_2661 IMG_2642 Nuorempana minulla oli tapana herätä todella aikaisin aattoaamuna, mutta parina viime vuonna olen antanut itseni hiukan joustaa siitä. Ehdin silti saada aivan sopivan annoksen Joulupukin kuumaalinjaa ja mikä tärkeintä, olin kuitenkin jalkeilla paljon ennen Lumiukon alkua. Joulurauhanjulistus otettiin vastaan riisipuuroa samalla nauttien.

Perinteisten aamutouhujen jälkeen oli aika siirtyä mummolaan joulusaunaan. Ennen ruokapöytään siirtymistä oli hyvää aikaa katsoa Joulupukki ja noitarumpu. Siinä vaan on kerta toisensa jälkeen oikeanlaista tunnelmaa ja jouluntaikaa!
      Joulupöydässä yksi jos toinenkin teki santsikierroksen, minkä jälkeen oli aika vyöryä olohuoneeseen odottamaan joulupukkia. Lahjojen jaon ja avaamisen jälkeen tuossa olohuoneessa ei ollut enää tietoakaan siellä tehdystä joulusiivouksesta, mutta joulupukin käynnin jälkeinen kaaos laskettakoon sekin jo muodostuneeksi perinteeksi.
      Itse en edes muistanut kirjoittaa joulupukille listaa, mutta sain siitä huolimatta kääriä paketeista esiin toinen toistaan mukavampia lahjoja. Monta tarpeellista ja käytännöllistä lahjaa, kiitos niistä asianomaisille! Omien pakettien sijaan odotin ja jännitin enemmän sitä, ovatko itse antamani lahjat osuneet yhtä nappiin kuin olin kuvitellut. Kai se on yksi merkki aikuistumisesta, kun lahjojen antaminen alkaa tuottaa enemmän iloa, kuin niiden saaminen. IMG_2669 IMG_2509 IMG_2674 IMG_2485 Joulupäivänä käytiin syömässä mun isän luona, minkä jälkeen siirryttiin takaisin äitin luo mitäs muutakaan kuin syömään. On myönnettävä, että kyllä meidän joulut ainakin painottuu pitkälle tuohon syömiseen, mutta toisaalta en valita. Kerran vuodessahan se joulu vaan on, kyllä sinne salille ja lenkkipolulle ehtii sitten myöhemminkin.

Tapaninpäivänä matkustimme takaisin Espooseen vain ehtiäksemme jälleen kerran joulupöytään. Vielä se maistui, mutta siinä pöydässä totesin jälleen saman kuin edeltävinäkin vuosina; mieluummin syön kolme päivää putkeen kinkkua, kuin kosken yhteenkään silliin. Sanokaa joulukalaihmiset mitä sanotte, mutta kyllä se kinkku on se juttu.

Ei auta, noin vaan on joulu ohi tältä vuodelta. Tsempit muillekin jouluihmisille, kyllä se seuraava joulu on täällä ennen kuin huomataankaan. Sitä ennen koitetaan nauttia ja ottaa ilo irti kaikista muista hyvistä jutuista elämässä. Paljon on vielä edessä.

New year, new me. Niinhän ne sanoo. Mutta mitä jos just sä tekisit ihan todella alkavasta vuodesta just sun vuoden? Mä aion ainakin yrittää, kuka on mukana?

2018, mä olen valmis.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ihana sunnuntai

IMG_0560 IMG_0586 IMG_0562
Vapaapäivän ja aivan ihanan keväisen sään takia päätettiin viettää tänään pitkästä aikaa treffipäivä. Ollaan vaihteeksi oltu molemmat aamusta asti hyvällä tuulella, eikä tuo lämmittävä kevätaurinko ja herkullinen kreikkalainen ruoka ainakaan latistaneet tunnelmaa, päinvastoin.
     Minä todella tykkään laittautumisesta, se tuo kivaa vaihtelua työ- ja kotilookiin, joissa mun normaalioloissa nähdään lähes poikkeuksetta esiintyvän. Itselle tulee siitä parempi olo, kun voi todeta, että kyllä mustakin pienellä ehostuksella saa ihan asiallisen näköisen. On myös kiva antaa kumppanille pieni muistutus siitä, että osaan näyttää muultakin kuin kotihiireltä. IMG_0603 IMG_0568 IMG_0580 IMG_0613
Hassua, miten jo yksikin vapaapäivä työpäivien välillä saa niin paljon aikaan. Vaikka olen todella oppinut pitämään työstäni ja tykkään käydä siellä, on ihanaa, kun aina jonkun päivän saa omistaa ihan täysin omille jutuilleen. Ei tarvitse aikatauluttaa päivää sen mukaan, milloin työvuoro sattuu alkaa.

Vihdoin ollaan siirrytty kesäaikaan, jes! Jotenkin ihan hullua, miten nopeasti aika kuluu, vastahan se oli joulu ja vuodenvaihde. Kevät alkaa ainakin täälläpäin Suomea näkyä ihan kunnolla, enkä voisi olla iloisempi siitä. Nyt sen taas alkaa ymmärtää, miksi pidänkään keväästä niin kovin. Aurinko alkaa lämmittää, lumet sulavat ja samoin tiet, joten kesäkengät voi kaivaa kaapista esille. Ei tarvitse enää pukea niin paljon vaatetta takin alle, ja lopulta saa toppatakinkin siirtää kaapin perälle odottamaan syksyä ja taas tulevaa talvea. Huomaan myös olevani aamuisin todella paljon pirteämpi herätessäni, kun ei ole enää pilkkopimeää, ei edes aamuvuoroon herätessä. IMG_0559 IMG_0607 IMG_0576
Nyt siitä hirveästä taudista vihdoin selvittyäni, on treenimotivaationi tervehtymisen ja kevätenergian myötä taas nousussa. Suuntaanpa tästä siis käyttämään hyödyksi taloyhtiön pientä kuntosalia. 

Aurinkoista sunnuntain jatkoa kaikille! 

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Haikon kartano

IMG_1287 IMG_1305 IMG_1290 IMG_1344 IMG_1314
     Voiko hemmottelulomalta toivoa mitään muuta kuin hyvää ruokaa, rakkaan seuraa, shampanjaa poreammeessa, hotellin valkoisia lakanoita ja rentoutumista kylpylän monissa eri altaissa ja saunoissa? Mun mielestä tosta paketista ei puutu mitään, enkä olisi voinut kuvitella parempaa tapaa viettää vuosipäivää.
      Vietettiin tosiaan poikaystävän kanssa lauantain ja sunnuntain välinen yö Porvoossa, Haikon kartanossa. Tykättiin kyseisestä paikasta todella paljon. Harmi vaan, että sää sattui olemaan niin sateinen, ettei itse kartanosta tai sen miljööstä ole yhtäkään kuvaa. Mutta eiköhän me tuonne vielä palata, jos ei muuten, niin pyörimään turisteina kartanon puutarhaan.
       Vaikka mun pitää välillä hillitä itseäni todella lujasti, etten pyörittelisi silmiäni sille, miten hysteerisesti tuo mun parempi puolisko välillä selaa sellaista sivustoa kuin tori.fi, niin täytyy myöntää, että sillä selaamisella saattaa joskus olla ihan positiivisia tuloksia. Nimittäin, kaiken sen turhan elektroniikan ja auton renkaiden selaamisen lomassa hän oli bongannut lomapaketin, johon kuului yö Haikon kartanossa poreammeella varustetussa sviitissä, kolmen ruokalajin illallinen ja vasta jokin aika sitten valmistuneen uuden kylpylän vapaa käyttö. Tämä kaikki oli myynnissä meidän budjetille sopivaan hintaan, joten tuo yllättävän usein romanttiseksi osoittautuva mies sitten hankki meille tuon paketin odottelemaan vuosipäivää. En voi valittaa.

IMG_1350 IMG_1319 IMG_1326 IMG_1361