Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. syyskuuta 2018

Kattokruunun alla

IMG_1324 IMG_1315 IMG_1311 Syyskuun ensimmäinen on meidän vuosipäivä, tänä syksynä jo neljäs sellainen. Lähdettiin viettämään sitä Helsinkiin, illan suunnitelmista tietoisena vain poikaystäväni, jota olin pyytänyt keksimään meille jotain mukavaa, rentoa tekemistä.
     Illan ohjelma koostui lopulta herkkucapuccinoista, stand-upista, kuohuviinistä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta kävelystä keskustassa. En ollenkaan moiti. Varsinkaan jälkiruokaa, josta sattuneesta syystä en ehtinyt ottaa kuvaa. IMG_1317 IMG_1328 IMG_1320

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kahvilla

Ihan hassua, että pari vuotta sitten en juonut ollenkaan kahvia. Pidin kyllä sen tuoksusta ja mausta esimerkiksi karkeissa tai leivonnaisissa, mutta itse kahvia en saanut millään kurkustani alas. Ensimmäinen tosissaan tehty yritys oppia juomaan kahvia oli muistaakseni lukion viimeisenä vuonna jollakin koeviikolla, kun tuntui ettei energiaa meinannut riittää ollenkaan omasta takaa. Se oli myös ensimmäinen kerta ikinä, kun keitin itse kahvia kahvinkeittimellä, mikä saattoikin olla syy siihen, että tuo kahvinjuontikokeilu jäi tasan siihen yhteen kertaan.
     Noihin aikoihin tuli vietettyä todella paljon aikaa täällä Espoossa poikaystävän luona, ja minua tottakai kierrätettiin jos missäkin kyläilyillä niin sukulaisten kuin kavereidenkin luona. Pakkohan siinä oli opetella juomaan kahvia edes sen verran, että sai vierailulla sen kupillisen sisuksiinsa mukisematta. Tosiasia kun vaan on, että kylään on paljon helpompi mennä kahvinjuojana kuin hankalana asiakkaana, jolle täytyy yrittää keksiä jotain muuta tarjottavaa. Itse olin aina ihan todella okei senkin kanssa, että sain kahvin sijaan lasillisen vettä kun muuta ei ollut tarjolla. Mitä en kestänyt, oli se tuskainen ilme meitä kestitsevien ihmisten kasvoilla, kun heitä selkeästi hermostutti, ettei kahvin sijaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin hanavesi. IMG_2794 Vähitellen kahvinjuonnista alkoi muodostua lähes päivittäinen tapa. Vaikka en vieläkään ole aivan varma pidänkö ihan tavallisen kahvin mausta, niin kahvihetkistä on muodostunut ihan mun päivien lempparihetkiä. Jotenkin se on vaan tosi rentouttavaa nauttia kupillinen kahvia ja ehkäpä jotain hyvää sen kaverina, ja parasta on, jos sen kahvin saa nauttia hyvässä seurassa höpötellen.
      Oon kuitenkin huomannut, että vaikka olisin yksinkin, niin sen kahvikupillisen nauttiminen on sellainen rauhoittumisen ja rentoutumisen hetki. Myös töissä kahvia juodessa on tuo sama fiilis, ja niin kiireisiä kuin meidän vuorot välillä osaa olla, niin se on jo ihme. Vaikka aina siinä on se riski, että asiakas tulee töissä keskeyttämään mun kahvihetken, niin jotenkin se lämmin kuppi kädessä työtkin tuntuu edes hetken vähemmän ahdistavilta ja stressaavilta. IMG_2797 IMG_2799 Kuvat on lauantailta, kun käytiin Jussin kanssa nauttimassa cappuccinot ja pala kinuskikakkua Fazerilla. Kaikille herkkusuille vinkkinä, tuo kakku todella oli sitä mitä lupasi. Kinuskia, ja vielä vähän lisää kinuskia.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Kiila Food & Bar

Vietettiin viime lauantaina pitkästä aikaa treffi-iltaa Jussin kanssa. Tällä kertaa iltaan kuului ensin ruokaa ravintola Kiilassa, minkä jälkeen oli hetken aikaa käveltävä Helsingin kaduilla jouluvaloja ihastellen, jotta jaksettiin cappuccinot ja kinuskikakkua Fazerilla.  Oltiin sen verran ajoissa liikkeellä, että ilta jatkui vielä kotiinpäästyä hyvän elokuvan ja viskilasillisten äärellä. IMG_2739 IMG_2716 IMG_2703 IMG_2732 Olin tarkoituksella varannut pöydän vähän hienommasta paikasta ihan jo vaihtelunkin vuoksi, mutta myös siksi, ettei oikein kunnolla olla ehditty juhlistaa Jussin kouluunpääsyä. Itse en ollut kyseisessä ravintolassa ennen käynyt, mutta Jussi oli kehunut paikkaa ja se sijaitsi keskustassa sopivan kävelymatkan päässä, joten se sopi meille oikein hyvin.

Kiila osoittautuikin oikein nappivalinnaksi joka suhteessa. Paikka oli oikein tunnelmallinen, ruoka oli hyvää ja erityiskiitos henkilökunnalle, joka oli oikein mukavaa ja ammattitaitoista. Monesti ruokalistaa lukiessa löytyy se yksi hyvä annos, jonka lopulta tilaat, mutta tuolla kyllä iski todellinen valinnanvaikeus. Listalta löytyi niin monta herkulliselta kuulostavaa annosta, ettei auta kuin palata toistekin syömään, jotta saa maistettua niitä kaikkia. IMG_2691 IMG_2733 IMG_2736 IMG_2725 IMG_2720 Voin kyllä todella lämpimästi suositella Kiilaa treffipaikaksi. Erillinen baaripuoli vaikutti myös todella sopivalta esimerkiksi, jos lähdetään kaveriporukalla lasilliselle tai toisellekin. Baarin puolella tarjoiltiin myös burgereita, jotka nekään eivät kuulostaneet ollenkaan hassummilta, joten täytyy joku kerta laittaa testiin nekin. IMG_2714 IMG_2723

maanantai 14. elokuuta 2017

Mansikkakriisi

IMG_2042 Viime kesänä tuli ostettua mansikoita ihan surkean vähän, mikä osaltaan johtui ylipäätään todella surkeasta sadosta. Päätin jo silloin, että seuraavana kesänä sitten herkutellaan mansikoilla oikein olan takaa. No, ollaanhan me taidettu jopa kaksi puolen kilon rasiaa ostaa tänä kesänä. Huokaus.

Tiedättehän, kun aikaisin keväällä ja sitten taas syksyn tullen alkaa raastava meuhkaus auton renkaiden vaihdosta. Elin siinä toivossa, että näin kesällä saisin elää rauhassa tuollaiselta kuluttavalta jauhamiselta ja vaahtoamiselta, mutta epäonnekseni tajusin, että kesäisin tuo samankaltainen päivittely alkaa aiheesta "mansikkalaatikko ja sen pakastaminen".
    Toisaalta mä haluan yrittää ymmärtää, onhan se minunkin mielestäni kiva, että pakastimesta löytyy talviaikaan marjoja, kun niitä ei tuoreina silloin saa. En silti koe olevani vielä siinä iässä, että minun tarvitsisi saada harmaita hiuksia mansikkalaatikon hankkimisesta edulliseen hintaan. Meidän suhteen toinen osapuoli on kuitenkin ottanut tämän aivan sydämenasiakseen, ja läpi kesän on aiheesta käyty keskustelua. On kauhisteltu liian korkeaa hintaa ja odotettu sen tippumista. On luettu niinkin luotettavasta lähteestä kuin Iltasanomat, että milloin se paras mansikkakausi oikein alkaa. On yritetty ostaa edelleen aivan ylihintaista mansikkalaatikkoa, koska Iltasanomat uhkaa mansikkakauden olevan vähitellen lopuillaan. On haukuttu minut mennen, tullen ja palatessa, koska en anna ostaa ylhintaista mansikkalaatikkoa ja tämän takia jäämme nyt ilman pakastemansikkaa. Kyllä sitä alkaa tuntea itsensä vanhaksi, kun tällaiset ovat kinastelun aiheet meidän parisuhteessa nykyään.

Lopulta kuitenkin koitti se päivä, kun se laatikko vihdoin kannettiin kaupasta kotiin, ja kyllä oli pojalla tyytyväinen ilme naamalla, haha. Nyt on mansikkaa talveksi ja pakastin taas hetken aikaa aivan tupaten täynnä. Jätettiin me osa naposteltavaksikin, koska vaikka pakastemarjoja on hyvä olla talven varalle, niin kyllähän ne suomalaiset marjat parhaita ovat ihan tuoreeltaan!

Mansikkakriisi tälle kesälle selätetty. Nyt pieni hengähdystauko ennen kuin talvirenkaiden vaihto alkaa tulla ajankohtaiseksi (tai ainakin siitä pitää alkaa jo repimään stressiä ja pohtia päivittäin, että vaihtaako vai ei). IMG_2064
Ps. Älkää ymmärtäkö väärin, kyllä mä tuota toista rakastan. <3 Luojan kiitos se ei kirjoita blogia kaikista mun vouhotuksista.. :D

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Kevään ekat

IMG_0720
Myöntääkö joku muu sortuneensa ostamaan nyt jo kaupan vihannesosastolta löytyviä mansikkarasioita? Itsellenikin on näin käynyt jo pariin otteeseen vaikka tiedän, että ne ovat ulkomaalaisia eivätkä maistu läheskään yhtä hyvälle kuin suomalaiset mansikat kesäaikaan. En kuitenkaan ole voinut vastustaa kiusausta, kun on halunnut vähän herkutella tai hankkia jotain spesiaalimpaa viikonloppuaamiaiselle.
     Eräänkin kerran kävi sitten taas niin, etteivät nuo mansikat maistuneet lähellekään yhtä hyvälle kuin miltä näyttivät. Päätin lisätä niihin vähän makeutta, ja dippailin niitä sulassa valkosuklaassa. Hyvin tekivät kauppansa, ja näyttivätkin oikein kivoilta. Ehdottomasti kokeiltava tätä toistekin! IMG_0716

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Pääsiäismuffinit

IMG_0669 Kutsuttiin pitkästä aikaa Jussin porukat meille syömään viikonloppuna. Lähestyvän pääsiäisen kunniaksi päätin loihtia jälkiruuaksi jotain siihen teemaan sopivaa. Päädyin lopulta pitkän etsinnän tuloksena kuppikakkuihin, sillä ne ovat yleensä aina hyviä ja maistuvat kaikille. Eivätkä ne kyllä pettäneet tälläkään kertaa!
     Ohjeen näihin löydätte täältä. Itse pidin tuossa reseptissä erityisesti siitä, että taikinaan käytettiin banaania. Itse syön muutenkin banaania todella usein ja pidän sen mausta, mutta erityisesti leivonnassa tai muuten ruuanlaitossa käytettynä sen maku tulee vielä jotenkin parempana ja maukkaampana esiin. Niin myös näihin muffineihin se toi todella kivan säväyksen. IMG_0683
Rakastan leipomista ja sitä, miten siihen joka kerta keskittyy niin täysillä saaden ajatukset pois kaikesta ikävästä ja stressaavasta. Taikinaterapia ei todellakaan ole mitään huuhaata!

Osaan kuitenkin ottaa leipomisesta ihan hirveitä paineita joka kerta, kun niitä leipomuksia on tulossa syömään joku muukin itseni ja poikaystäväni lisäksi. Yleensä sen hermoilun seurauksena jotain meneekin sitten pieleen, ja saan siitä vielä lisää harmaita hiuksia. Tällä kertaa kaikki sujui lopulta yllättävän hyvin, vaikken silti ihan ollut tyytyväinen muffinien lopulliseen ulkonäköön. Menköön tämän kerran, kun ne kuitenkin maistuivat superhyviltä!

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ihana sunnuntai

IMG_0560 IMG_0586 IMG_0562
Vapaapäivän ja aivan ihanan keväisen sään takia päätettiin viettää tänään pitkästä aikaa treffipäivä. Ollaan vaihteeksi oltu molemmat aamusta asti hyvällä tuulella, eikä tuo lämmittävä kevätaurinko ja herkullinen kreikkalainen ruoka ainakaan latistaneet tunnelmaa, päinvastoin.
     Minä todella tykkään laittautumisesta, se tuo kivaa vaihtelua työ- ja kotilookiin, joissa mun normaalioloissa nähdään lähes poikkeuksetta esiintyvän. Itselle tulee siitä parempi olo, kun voi todeta, että kyllä mustakin pienellä ehostuksella saa ihan asiallisen näköisen. On myös kiva antaa kumppanille pieni muistutus siitä, että osaan näyttää muultakin kuin kotihiireltä. IMG_0603 IMG_0568 IMG_0580 IMG_0613
Hassua, miten jo yksikin vapaapäivä työpäivien välillä saa niin paljon aikaan. Vaikka olen todella oppinut pitämään työstäni ja tykkään käydä siellä, on ihanaa, kun aina jonkun päivän saa omistaa ihan täysin omille jutuilleen. Ei tarvitse aikatauluttaa päivää sen mukaan, milloin työvuoro sattuu alkaa.

Vihdoin ollaan siirrytty kesäaikaan, jes! Jotenkin ihan hullua, miten nopeasti aika kuluu, vastahan se oli joulu ja vuodenvaihde. Kevät alkaa ainakin täälläpäin Suomea näkyä ihan kunnolla, enkä voisi olla iloisempi siitä. Nyt sen taas alkaa ymmärtää, miksi pidänkään keväästä niin kovin. Aurinko alkaa lämmittää, lumet sulavat ja samoin tiet, joten kesäkengät voi kaivaa kaapista esille. Ei tarvitse enää pukea niin paljon vaatetta takin alle, ja lopulta saa toppatakinkin siirtää kaapin perälle odottamaan syksyä ja taas tulevaa talvea. Huomaan myös olevani aamuisin todella paljon pirteämpi herätessäni, kun ei ole enää pilkkopimeää, ei edes aamuvuoroon herätessä. IMG_0559 IMG_0607 IMG_0576
Nyt siitä hirveästä taudista vihdoin selvittyäni, on treenimotivaationi tervehtymisen ja kevätenergian myötä taas nousussa. Suuntaanpa tästä siis käyttämään hyödyksi taloyhtiön pientä kuntosalia. 

Aurinkoista sunnuntain jatkoa kaikille! 

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

#lazymorning

IMG_0212
En varmasti ole ainut ihminen, joka rakastaa hitaita aamuja. Kun saa kaikessa rauhassa heräillä, eikä ole mihinkään kiire. Erityisesti pidän näissä aamuissa siitä, että aamupalaan ehtii ja viitsii nähdä vaivaa, eikä sitä tarvitse kiireessä hotkia, vaan aamiaisesta saa oikeasti nautiskella. Mulla on taipumusta siihen, etten oikein saa alas mitään syötävää hirveän aikaisina aamuina. En varmasti ole tämän vaivani kanssa yksin, mutta se on ajoittain todella inhottavaa, kun kuitenkin jotain pitäisi saada sisuksiin, mutta kaikki tuntuu vain pyrkivän ylöspäin. Siksi tämä kiireettömyys on myöskin mun mieleen, sillä aamupalan saa syödä omaan tahtiin silloin, kun siltä tuntuu.
   Tämä aamu sattui muutenkin olemaan erittäin ihana, sillä sain herätä ikkunasta tulviviin auringonsäteisiin. Olen saanut unirytmini jokseenkin kohdilleen, enkä siksi nukkunut edes älyttömän pitkään, ja oli ihana huomata, että jo siihen aikaan aamusta oli niinkin valoisaa. Alkaa tuntua ihan keväältä jo. Sitä kohti! IMG_0191
Me ei todellakaan olla avokadon kanssa mitään vanhoja tuttuja, mutta se tuntuu olevan todella suosittu raaka-aine nykyään. Itsekin olen instagramissa ja blogeissa nähnyt avokadoa vaikka minkälaisissa herkullisen näköisissä annoksissa, ja vihdoin päätin uskaltautua itsekin maistamaan sitä. Senpä takia ostin viime kauppareissulla elämäni ensimmäisen avokadon, ja tänä aamuna testasin sitä leivän päällä. Täytyy myöntää, että kyllähän se toimii! En ehkä ymmärrä sen ympärillä käyvää hypetystä, mutta ehkä mullekin muodostuu jokin rakkaussuhde avokadon kanssa, kunhan ensin opettelen käyttämään sitä enemmän ruuanlaitossa. IMG_0218

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Sverige #1

ruotsi ja isac elliot 030 ruotsi ja isac elliot 031 ruotsi ja isac elliot 010 ruotsi ja isac elliot 044 ruotsi ja isac elliot 007 ruotsi ja isac elliot 085 cats ruotsi ja isac elliot 021 ruotsi ja isac elliot 077 ruotsi ja isac elliot 204 ruotsi ja isac elliot 037
 
     Vietettiin viikko Ruotsin mantereella ja voin kertoa että kyseisen viikon aikana tuli ainakin matkustettua autossa enemmän kuin laki sallii. Ei sillä, tulihan siinä sillä tavoin nähtyä mahdollisimman paljon eri paikkoja, mutta aina ei oikein huvittanut kömpiä auringon paahtaman auton takapenkille, vaikka siellä luojan kiitos ilmastointi olikin olemassa.
     En oikein tiedä mitä mun pitäisi tuosta viikosta kertoa, nähtiin ja koettiin niin paljon ja yövyttiinkin jos jonkinmoisessa paikassa. Välillä ei edes tuntunut, että oltaisiin ollenkaan ulkomailla, mutta asia korjaantui heti kun piti asioida vaikkapa kaupassa ruotsin kielellä. En halua olla mitenkään rasistinen, mutta mä en vaan voi sietää sitä kieltä. Ennen kaikkea siksi, että vaikka paperille kirjoitettuna viesti olisi täysin selvä, niin jonkun suusta kuultuna se on sama kuin yrittäisit saada jonkin viestin irti koiran haukunnasta. Paitsi että koiran haukku on paljon selkeämpi viesti.
    ruotsi ja isac elliot 198 ruotsi ja isac elliot 099 ruotsi ja isac elliot 131 ruotsi ja isac elliot 046 ruotsi ja isac elliot 217 ruotsi ja isac elliot 096 ruotsi ja isac elliot 069 stream ruotsi ja isac elliot 196 ruotsi ja isac elliot 092 ruotsi ja isac elliot 078 ruotsi ja isac elliot 206 ruotsi ja isac elliot 064 ruotsi ja isac elliot 058 ruotsi ja isac elliot 045 ruotsi ja isac elliot 169

      Asia josta haluaisin niin kovasti puhua, mutta jota kuvailemaan en löydä sanoja, on tuo Harry Potter-näyttely. Se ylitti niin odotukset ja ihan kuten kävi silloin sen Justin Bieberin keikan jälkeen, niin en ole oikein vielä edes sisäistänyt sitä että mä oikeasti näin sen kaiken. Kun joku kysyy, että minkälainen se nyt sitten oli, niin mä en osaa vastata oikeastaan yhtään mitään, mikä olisi lähelläkään totuutta. "Ilmeisesti se oli sitten ihan OK." Väärin. Se oli täydellisyyttä, mutta en vaan pysty kokoamaan sitä kaikkea sanamuotoon ilman räjähtämistä pieniksi kappaleiksi. En osaa selittää miten voin vieläkin olla täällä, vaikka kuolin onnesta siinä Kalkaroksen kaavun edessä.