Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syksy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syksy. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Luonto kauheimmillaan

IMG_3556 IMG_3600 IMG_3595 IMG_3603 IMG_3553 IMG_3587 Näitä kuvia katsoessa pääsee todella rauhalliseen ja seesteiseen tunnelmaan. Todellisuus oli kuitenkin kaukana siitä ja tekstin otsikko viittaa tähän, kirjoitusvirhe on siis tahallinen. Rauhoittavaksi ja rentouttavaksi ajateltu luontoretki ei aivan onnistunut siinä noin kolmenkymmenen huutavan lapsiperheen ympäröimänä ja hermoja säästääksemme päätimme suunnata takaisin kotiin noin kymmenen minuutin kävelyn jälkeen.

On tietenkin todella hienoa, että ihmiset edelleen arvostavat luontoa ja vievät lapsiaankin kokemaan sen ihanuuden. On vaan todella surullista, että näin pääkaupunkiseudulla niitä mahdollisuuksia päästä luontoon on niin vähän, että sitten kun kaunis syyspäivä koittaa, niin siellä metsässä on ihmisiä enemmän kuin hirvikärpäsiä ja se luonnon rauhan kokeminen ikään kuin kärsii tästä. Kyllä vaan lakeuksilla saa metässäkin olla rauhassa. Siellä todennäköisyys karhun kohtaamiseen on mahdollisesti suurempi kuin toiseen ihmiseen törmääminen metsäretkellä. Melkein kyllä kohtaisin metsässä sen karhun mieluummin kuin oman ikäiseni, nettishoppailun hankaluudesta valittavan kaveriporukan. Jälkimmäinen nimittäin tapahtui ja no, karhut sentään osaavat olla hiljaa, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa.

Meni vähän tunteisiin, älkää ottako liian tosissaan. Espoo on ihan kiva, mutta tuskin tulen tänne jäämään. Sellaiseen tiettyyn rauhattomuuteen ja ihmisten määrään ei vain tunnu tottuvan. IMG_3582

maanantai 1. lokakuuta 2018

Ensimmäinen lokakuuta

IMG_1562 IMG_1592 Vapaapäivä, mikä ihana tilaisuus viettää omaa aikaa, ihan vaan kotona. Erityisesti viime viikon pelkkien iltavuorojen jälkeen on rentouttavaa saada päättää koko päivän ohjelma itse, ilman että tietää koko ajan takaraivossaan, että kohta täytyy mennä. Sääkin suosii taas ja tarjoaa meille parasta syksyn antia, mistä inspiroituneena kävin heti aamupäivällä ulkoilemassa. Teki todella hyvää, ja sen jälkeen oli mukava tulla kotiin syömään ja hautautua sohvalle TTK:n pariin. Arjen luksusta oli myös lenkin jälkeen käydä kunnolla suihkussa ja vihdoin pestä hiukset, mitä en kyseisten iltavuorojen takia ole jaksanut/ehtinyt viime päivinä tehdä. IMG_1604 Seuraavaksi voisin vähän lueskella esivalintakokeen materiaaleja, kokeeseen kun ei ole kuin reilu viikko aikaa. Vähän jo jännittää, mutta sen verran konkari olen jo tuon kokeen tekemisessä, että jännityksen takia se ei enää voi mennä pieleen. Nyt vaan luen ja kertaan niin hyvin, että saan mahdollisuuden päästä kaikkiin hakukohteisiini. Motivaatiosta se ei jää kiinni.

      Loppupäivän taidankin ottaa rennosti, valmistautuen huomisen aamuvuoron haasteisiin. Taas on uutta ja jännää edessä, toivon mukaan paremmalla menestyksellä ja koulutuksella kuin viimeksi.
      Pääsen myös illalla kuulemaan poikaystävän kokemuksia ensimmäiseltä harjoittelupäivältä. Toisaalta kätevää, että samassa taloudessa on jo yksi opiskelija, jolta saa vähän vihjettä, että mitä se ammattikorkeassa opiskelu oikeastaan on. Mutta oon myös todella mielissäni siitä, että hänellä alkoi vihdoin se harjoittelu, sillä itse töissäkäyvänä aloin jo tympääntyä siihen hänen kotona lusmuiluunsa. Kuitenkin kun koulua on vain se viisi päivää viikosta ja niistä sattui kolmekin olla vapaapäiviä ja ne loput "koulupäivät" parin tunnin mittaisia, niin kyllä tähän touhuun jotain oikeudenmukaisuutta kaivattiinkin. Mihin jäi se "opiskelu on rankkaa", kun ei sielä koulussa näköjään nykypäivänä edes juuri käydä. Ainakaan hänen koulussaan, haha. Hmmm.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Itseä etsimässä

IMG_1379 IMG_1330 IMG_1355 Vähän syystunnelmia kuvien kautta. Olin ajatellut kuviin hienoa syksyn lehtien väriloistoa, mutta ilmeisesti ainakin kyseisessä lokaatiossa oli sille liian aikaista. Eipä se loppujen lopuksi haitannut, sillä saatiin siitä huolimatta kiva tunnelma näihin kuviin. Mikä on suoranainen ihme, sillä itse en ole parhaimmillani kameran tuolla puolen, eikä poikaystävä sen takana, ainakaan henkilökuvauksessa. Tiimityöllä voittoon. IMG_1404 IMG_1336 IMG_1374 IMG_1469 Syksy on tuonut mukanaan tietoisuuden siitä, että kouluun hakeminen olisi taas ajankohtaista. Hakea mä aion, mutta aiemmat pettymykset kolkuttelevat takaraivossa. Täytyisi saada raavittua motivaation rippeitä kasaan, että olisi tälläkin kertaa edes jotain mahdollisuuksia. Vähän lohtua antaa se, että sattumalta koulutuksia erittäin avoimin mielin selaillessani löysin yhden paikan, joka jotenkin kolahti heti. Tuli semmonen kotoisa olo, että okei, tämä voisi olla se mitä mä oon yrittänyt löytää. Haku kyseiseen paikkaan on kuitenkin vasta keväällä, joten annan ajatuksen muhia sinne saakka, ja katsotaan mihin elämä tällä välin kuljettaa. IMG_1341 IMG_1419 IMG_1475 Koulupaikan ja ammatinvalinnan ohella on tullut mietittyä montaa muutakin suurempaa kysymystä, ja sitä, että kuka mä oikein olen ja minne olen menossa. Isoja kysymyksiähän ne on, eikä niihin todellakaan ole helppoa löytää vastauksia. Noiden asioiden kohtaaminen on toisaalta pelottavaa, mutta loppujen lopuksi olen kokenut sen myös helpottavana, että niitä on todella pysähtynyt miettimään. Enemmän tai vähemmän ne kuitenkin pyörivät taustameluna mielessä, mutta niiden kohtaaminen ja käsittely tekee niistä vähän pienemmän mörön.
      Monissa näissä asioissa vastaus ei ole tullut eteen heti, mutta olen työstänyt sitä sitten sen kautta, että mitä en ainakaan halua elämältä ja sen osa-alueilta. Siihen on jotenkin paljon helpompi vastata. Ja vaikkei kaikki vieläkään ole ihan selvää, niin en pelkää tulevaa tai muutosta niin paljon. Ymmärrän myös sen, että monesti muutoksen eteen on tehtävä itse töitä ja otettava se ratkaiseva askel, eikä jäädä toivomaan parasta tai odottaa muiden tekevän päätöksiä puolestani. Jotkut asiat tapahtuvat omalla painollaan kun on niiden aika, toisinaan on potkittava vauhtia itse, että pääsee sinne minne tahtoo. Lopulta elämän isot valinnat on vaan uskalluksesta kiinni. Mikä olisi pahinta, mitä voi tapahtua?

maanantai 10. syyskuuta 2018

Kattokruunun alla

IMG_1324 IMG_1315 IMG_1311 Syyskuun ensimmäinen on meidän vuosipäivä, tänä syksynä jo neljäs sellainen. Lähdettiin viettämään sitä Helsinkiin, illan suunnitelmista tietoisena vain poikaystäväni, jota olin pyytänyt keksimään meille jotain mukavaa, rentoa tekemistä.
     Illan ohjelma koostui lopulta herkkucapuccinoista, stand-upista, kuohuviinistä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta kävelystä keskustassa. En ollenkaan moiti. Varsinkaan jälkiruokaa, josta sattuneesta syystä en ehtinyt ottaa kuvaa. IMG_1317 IMG_1328 IMG_1320

tiistai 28. elokuuta 2018

Cozy bedroom

IMG_1291 IMG_1298 IMG_1309 IMG_1301 IMG_1293 Makuuhuoneessa alkaa vihdoin olla kattolamppua myöden valmista. Nyt saa vaan olla ja nauttia.

Olen pitkästä aikaa taas päässyt lukemisen makuun. Toki se voi johtua siitä, että aloitin kirjalla, jonka haluaakin lukea loppuun. Tulee ihan mieleen ajat kun asuin vielä kotona. Oli ihanaa aina iltaisin ottaa se hetki ennen nukkumaanmenoa ihan vaan itselleen käpertyen sohvalle hyvän kirjan ja iltapalan pariin. Rauhoittaa huomattavasti enemmän kuin jonkun räiskintäohjelman katselu juuri ennen yöpuulle painumista.

Ihanaa, kun alkaa vihdoin tuntua syksyltä. Olen niin valmis villapaitoihin, kynttilöihin, syysväreihin ja teekuppi kädessä viltin alla makoiluun. IMG_1287

torstai 26. lokakuuta 2017

Ruusukultainen yllätys

IMG_2386 IMG_2384 IMG_2391 IMG_2394 Jos viime kerralla mun puhelimen osto tapahtui jotenkin yllättävästi vain eräänä iltana, niin tällä kertaa se oli täysin ja kokonaan yllätys. Oli tästä toki ollut puhetta, muttei siinä oltu vielä ollenkaan ostamisen tasolla. Kuitenkin tori.fi:tä selaillessaan, oli poikaystäväni löytänyt oikein mallikappaleen todella hyvään hintaan, ja mikä tärkeintä, oikean värisenä. Ja mitä ilmeisemmin oli niiltä sukilta lähtenyt sitä hakemaan. Kyllä siinä hieman sai sydänalaansa pidellä, kun ihan tavalliseen tapaan tulin iltavuorosta, ja minulle ojennetaan vähän turhankin arkipäiväisesti uusi puhelin käteen.

Eipä tässä tilanteessa kuitenkaan mitään valittamista ole. Viime päivät olenkin opetellut käsittelemään tuota uutta vempelettä, mutta lähinnä olen keskittynyt ihailemaan sen ulkonäköä. En ole muuten hetkeen nähnyt mitään elektroniikkaan liittyvää, mikä olisi noin kaunista. Annetaanko hetki tuolle ruusukultaiselle värille. Kiitos.

Jos kellään on tarvetta kultaisen väriselle, toimivalle ja hyväkuntoiselle iPhone 5s:lle, niin saa olla yhteydessä.

Eilen kirjoittamassani postauksessa pyysin nauttimaan vielä syksyn rippeistä, mutta ilmeisesti luontoäidillä oli jotain aivan muuta mielessään. Vaikka joulua ja talvea kovasti odotankin, niin en ajatellut että se lumi ihan näin yhtäkkiä ja rytinällä tulisi maahan. No, en valita. Paitsi ehkä vähän tuosta loskasta.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

60 days til Christmas

IMG_183160 päivää jouluaattoon. Onko siellä muita, joiden täytyy kaikin keinoin hillitä itseään, ettei kaivaisi kaikkia jouluvaloja ja koristeita esille laatikoistaan jo nyt?

Itse aloin salaa odottaa joulua jo kesällä, ehkä siitäkin syystä ettei sitä kunnon kesää koskaan tullut. Oon kuitenkin kyennyt peittämään tämän aika sujuvasti, ja ainoana oireena on ilmennyt lähes päivittäinen puhelimessani olevan joululaskurin tarkistaminen. Tosin spotify meinasi ohjata mut täysin väärille raiteille tuossa elokuun puolella, mutta sain korjattua kurssin ajoissa. Mulla oli nimittäin jäänyt siellä päälle asetus, mistä johtuen tuo kyseinen sovellus alkaa soittaa jotain samanhenkistä musiikkia, jos jokin soittolista ehtii loppua. Niinhän siinä sitten juuri kävi, ja jostain syystä sieltä alkoi soimaan joku joulubiisi. Fiilistelin ihan täysillä ainakin puoleenväliin biisiä, kunnes alkoi sytyttää, että hetkinen.. Ei, en edes minä ala vielä elokuussa kuuntelemaan joulumusiikkia.

Moni varmaan inhoaa kaikkia jouluhössöttäjiä ja kieltämättä omastakin mielestäni tämä touhu menee välillä vähän yli. Esimerkiksi se, että nyt jo kaupoissa on joulukalenterit sun muut esillä. Siitä huolimatta on kuitenkin ihanaa, että pitkän ja harmaan syksyn keskellä on jotain mitä odottaa.
     Itse olen ainakin huomannut syksyn vaikutuksen jaksamisessani, eikä sitä ollenkaan helpota mun työ, jota alan olemaan kurkkuani myöten täynnä. En edes tiedä kuinka monta vuotta mun tarvitsisi nukkua, että olisin taas pirteä, ja että olo olisi oikeasti levännyt. Saan kuitenkin voimaa siitä, että tulossa on jotain hyvää ja odottamisen arvoista. Ihminen tarvitsee valopilkkuja elämäänsä. Ihan kirjaimellisestikin, sillä kenen mielestä joulua kohti mennessä katukuvassa loistavat jouluvalot eivät muka olisi kauniita?

Nautitaan nyt kuitenkin vielä hetki lokakuusta ja syksyn väreistä. Sitten saa kyllä jo ihan luvan kanssa laittaa jouluvaihteen silmään! Vielä hetki maltetaan.

torstai 7. syyskuuta 2017

Reppurakkautta

IMG_2271 IMG_2255 IMG_2249 IMG_2261
Tykkään todella paljon käsilaukuista, sillä ne ovat mielestäni nätin näköisiä ja naisellisia. Totuus kuitenkin on se, että joka kerta ollessani käsilaukun kanssa liikenteessä, totean sen totaalisen epäkäytännölliseksi. Uusin laukkuhankintani on pieni ja siro laukku, joka vielä toistaiseksi on ollut siedettävä kaveri, sillä se kulkee mukana lähes huomaamattomasti. Isompi laukku kuitenkin tuottaa ongelmia. Käsivarrella roikkuessaan se estää esimerkiksi ruokaostosten tehokkaan pakkaamisen ja shoppailukierroksella et pääse kunnolla hipelöimään vaaterekeissä roikkuvia ihanuuksia. Olen myös huomannut ison laukun olevan todella huono valinta tiloihin, joissa on jo valmiiksi ahdasta. Siellä tulet väkisinkin tönimään laukullasi kaikkia, ja saat paheksuvia katseita, vaikket todellakaan tahallaan tahtonut ketään laukullasi mätkiä. Helposti mukana kulkeva pieni laukku taas jää monta kertaa yksinkertaisesti liian pieneksi, etkä saa välttämättömien asioiden lisäksi kannettua mukanasi mitään.
 
Yksinkertainen ratkaisu ja vaihtoehto laukkuongelmien kanssa kamppailuun on reppu. Jos reppu vaan on oikeanlainen, voi se olla aivan yhtä kivan näköinen ja naisellinen, kuin käsilaukkukin.
     Itse omistin aiemmin vain yhden pienemmän repun, johon ihastuin monta vuotta sitten. Sille on riittänyt käyttöä, mutta räikeän kuosin vuoksi se tuotti ongelmia. Sitä oli vaikea yhdistää asuihin, ja kuviointi oli aika kesäinen, mikä taas tuotti päänvaivaa talviaikaan. Päätin siis istua alas, ja selata netin reppuvalikoimaa. Hakusessa oli yksinkertainen, pieni ja monikäyttöinen reppu, materiaalina mieluiten tekonahka. Monista vaihtoehdoista tuo kuvissa näkyvä musta yksilö valikoitui ostoskoriin, ja odottelee nyt malttamattomana kunnon käyttöön pääsyä.
    Sivustoja selatessani osui silmiini tuo harmaa pörröinen reppu. Tarkoitus oli ostaa vain yksi, kaiken kanssa sopiva reppu, mutta lopulta löysin itseni kotiuttamasta kahta uutta pikkureppua. Toisen välttämättömän ja siksi koska tarvitsin sen, toisen koska en saanut sitä mielestäni ja halusin sen. Kaikki pörröinen vaan vetää mua puoleensa!

Vaikka aion edelleen käyttää myös käsilaukkuja, niin nyt ei tarvitse ainakaan aivan joka kerta saada harmaita hiuksia kyseisen kapistuksen takia. Kai mä vaan olen ikuinen repputyttö, vaikka voissa paistaisi.

maanantai 12. syyskuuta 2016

#allblackeverything

IMG_1377 IMG_1389
      Mä en ole koskaan ollut käsilaukkuihminen, mutta musta kuoriutui yllättäen sellainen, kun tajusin tarvitsevani kunnollisen laukun mun vanhan, todella epäkäytännöllisen ja hermoja raastaneen yksilön tilalle. Hermoja raastavaksi, niin itselleni kuin makutuomarina toimineelle poikaystävällenikin, osoittautui myös uuden laukun hankkiminen, sillä "ihan kiva" ei riittänyt mulle. Monien laukkujen hinta myöskin raapi tarjoushaukaksi kasvatetun tytön sisuksia, vaikka tuo hinta olisikin juuri ja juuri hiponut neljääkymmentä euroa. En minä kuitenkaan aivan niin paljon ole käsilaukkuihmisiä.
      Tuo mahdottomalta tuntunut tehtävä osoittautui lopulta hyvinkin mahdolliseksi, kun käveltiin New Yorkeriin, ja ensimmäinen yksilö johon mun silmät siinä liikkeessä osui, sattui olemaan juurikin "the one". Eikä edes kahdenkymmenen euron hinta saanut minua laskemaan sitä käsistäni. Täten voin onnellisena ilmoittaa, että omistan vihdoin laukun, jonka hihnat pysyy mun olkapäällä ilman hampaiden kiristelyä ja kirosanoja.

IMG_1391 IMG_1379 IMG_1382
     Kuten kuvista näkyy, olen kotiuttanut myös uuden linssin mun objektiiviperheeseen. Onhan siitä jo aikaa, kun olen viimeksi päivittänyt valokuvauskalustoani. Sitäpaitsi, kun saa jotain tuollaista niin soppeliin hintaan, vieläpä todella hyvillä kaupanpäällisillä, niin tilaisuutta ei vain voi olla ohittamatta.
      Vielä en ole kunnolla päässyt tuota uutukaista kokeilemaan, mutta sekin aika tulee. Täytynee kokeilla siipiään myös videokuvauspuolella, sillä muistelisin, että mun kameran aikoinaan mulle myynyt herrashenkilö suositteli just tätä kyseistä linssiä videokuvaukseen, sillä se on yllättävän hiljainen automaattitarkennusta käytettäessä moniin muihin objektiiveihin verrattuna. 

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Haikon kartano

IMG_1287 IMG_1305 IMG_1290 IMG_1344 IMG_1314
     Voiko hemmottelulomalta toivoa mitään muuta kuin hyvää ruokaa, rakkaan seuraa, shampanjaa poreammeessa, hotellin valkoisia lakanoita ja rentoutumista kylpylän monissa eri altaissa ja saunoissa? Mun mielestä tosta paketista ei puutu mitään, enkä olisi voinut kuvitella parempaa tapaa viettää vuosipäivää.
      Vietettiin tosiaan poikaystävän kanssa lauantain ja sunnuntain välinen yö Porvoossa, Haikon kartanossa. Tykättiin kyseisestä paikasta todella paljon. Harmi vaan, että sää sattui olemaan niin sateinen, ettei itse kartanosta tai sen miljööstä ole yhtäkään kuvaa. Mutta eiköhän me tuonne vielä palata, jos ei muuten, niin pyörimään turisteina kartanon puutarhaan.
       Vaikka mun pitää välillä hillitä itseäni todella lujasti, etten pyörittelisi silmiäni sille, miten hysteerisesti tuo mun parempi puolisko välillä selaa sellaista sivustoa kuin tori.fi, niin täytyy myöntää, että sillä selaamisella saattaa joskus olla ihan positiivisia tuloksia. Nimittäin, kaiken sen turhan elektroniikan ja auton renkaiden selaamisen lomassa hän oli bongannut lomapaketin, johon kuului yö Haikon kartanossa poreammeella varustetussa sviitissä, kolmen ruokalajin illallinen ja vasta jokin aika sitten valmistuneen uuden kylpylän vapaa käyttö. Tämä kaikki oli myynnissä meidän budjetille sopivaan hintaan, joten tuo yllättävän usein romanttiseksi osoittautuva mies sitten hankki meille tuon paketin odottelemaan vuosipäivää. En voi valittaa.

IMG_1350 IMG_1319 IMG_1326 IMG_1361