perjantai 29. marraskuuta 2013

Flowing water

055 067       Tänään piiiiitkästä aikaa iski kuvausinspis ja pakko oli sitten lähteä kameran kanssa heilumaan ulos. Vihdoin pääsin kokeilemaan tuota viime jouluna saamastani valokuvauskirjasta lukemaani kikkaa, jolla saa virtaavan veden näyttämään ihanan samettiselta ja unenomaiselta. Ei voinut olla kuin tyytyväinen, kun ainakin omasta mielestä kuvat onnistuivat hyvin. Parannettavaa toki on, mutta täähän olikin vasta ensimmäinen kerta.
075 059 074

lauantai 23. marraskuuta 2013

Snö

013 010        Tällä viikolla oon viettänyt kirjastossa aikaa turhautumiseen asti, iloinnut päivittäin siitä, että jouluun on taas yksi päivä vähemmän aikaa, käynyt ottamassa influenssarokotteen ja opiskellut ahkerasti enkkua. Oon pitänyt Hanskin kanssa elokuvaesittelyn luokan edessä ja voisin väittää, että en jännittänyt yhtään. Ellei tärinää, sönkkäämistä ja sydämen turhan raskasta takomista oteta lukuun.
        Oon iloinnut lumesta, joka toivon mukaan on nyt pysyvä. Oon yrittänyt mennä joka ilta ajoissa nukkumaan, huonolla menestyksellä. Minkäs minä sille voin, että Suzanne Collins meni kirjottamaan sellasen kirjan, etten pääse nukkumaan, kun jännityksellä vaan luen ja luen kirjaa eteenpäin. Muutamia muitakin kirjoja tuli kirjastosta lainattua ja odotan innolla, että pääsen lukemaan niitä. Kiitokset sille, joka joskus kaikessa viisaudessaan kehitteli sellaisen laitoksen kuin kirjasto. Ilman häntä olisi todennäköisesti jäänyt monta hyvää kirjaa lukematta.
032     Eilen illalla käytiin Niinan kanssa katsomassa Nälkäpelin kakkososa. Täysin rehellisesti en voi sanoa, että se oli uskomaton, mutta oli se hyvä. En vaan voi sille mitään, että sekä tässä että edellisessä Nälkäpeli-leffassa mulla oli sellainen olo, että se oli pikakelaus kirjan tapahtumista. Sinänsä hassua, ettei mulla ole koskaan esimerkiksi Pottereita katsoessani ollut sellaista fiilistä, vaikka sitähän nekin loppujen lopuksi ovat. Kuitenkin kokemuksena tuo elokuva oli upea, koska olin ensimmäistä kertaa tämän meidän pikkukaupungin uudessa elokuvateatterissa  ja onhan se aina eri asia katsoa leffaa isolta kankaalta, kuin kotitelkkarista. Tärisin viimeiset puoli tuntia ihan hillittömästi, en pystynyt edes itkemään kun mä vaan tärisin. Ilmeisesti leffa jonkinlaisen vaikutuksen siis teki, mutten ole vielä osannut päättää, että oliko se vaikutelma hyvä vai ei.
     Tänä aamuna heräsin niin hirveään painajaiseen, että harvoin olen nähnyt. Itkin siinä unessa ja se itku jatkui vielä pitkään sen jälkeen kun olin herännyt. Pahinta on, että tuon unen tapahtumat voisivat olla totta milloin vain. Mikään ei ole niin kamalaa kuin menettäminen. Toivon, etten ole alkanut nähdä enneunia.
     

perjantai 15. marraskuuta 2013

Avautuminen siitä miksi en ole postannut part 3425675437

014 011       Jonkin asteista hiljaiseloa taas havaittavissa täällä blogin puolella. Lohduttaudun sillä, että oon monesta muustakin blogista lukenut samanlaisia kertomuksia siitä, kuinka tuo harmaus ja kylmyys nyt ei juurikaan vedä kuvausintoa ulkosalla huippuunsa. Vielä vähemmän sisällä, kun kuvista tulee lähinnä oksettavan keltaoransseja niin ettei voi muuta kuin voida pahoin niitä katsellessa (syy miksi kuvat taas yllättäen ovat mustavalkoisia).
      Mä voisin kirjoittaa tänne vaikka joka päivä, mutta kuvia vain ei ole ja tekstipostaukset ei pidemmän päälle jaksa kiinnostaa. Toinen syy on aika, jota tuntuu olevan koko ajan niukemmin. Mun päivärutiini on sellainen, että aamulla kouluun, sieltä kirjastoon, sitten joskus illalla kotiin. Kotona, koska kovan harkinnan alla olevaa omaa tietokonetta en ole kuitenkaan vielä malttanut hankkia, tietokone on aina varattuna by my little brother, joten postauksen teko on silloin vähän hankalaa. Siis makaan sängyssä koko illan musiikkia kuunnellen ja sitten kun maltan lopettaa makoilun, niin menen nukkumaan.

Vaivihkaa mainostan siis tässä välissä, että oon toivon mukaan vähän aktiivisempi tällä hetkellä instagramissa kuin täällä blogissa, joten jos jotakuta kiinnostaa, niin sieltä mut löytää nimellä tesuuu.
017 014       En aio lupailla mitään siitä, koska seuraavan kerran postaan, mutta toivottavasti pian. Aion nyt panostaa (ihan oikeasti tällä kertaa) kouluun ja tähän mennessä se on onnistunutkin kohtuullisen hyvin, ellei matikkaa lasketa mukaan. Mulla on ollut sen aineen kanssa asenneongelma jo kauan, mutta ainakaan vielä se ei ole vaikuttanut kurssinumeroihin. Hyvä niin.
      Toinen mihin aion panostaa täysillä on joulunodotus. Mä en rakasta mitään juhlaa niin kuin joulua! Joululaulujen kuuntelun oon alottanut jo kauan sitten ja kännykän Big day lite- sovelluksesta tulee tarkistettua moneen kertaan päivän aikana, että montako päivää vielä on jouluaattoon. Joulu on toivottavasti se asia, jonka suhteen en koskaan kasva aikuiseksi. Sitä odottaa aina samalla tavalla kuin silloin pikkutyttönä, Tonttu Toljantereineen kaikkineen. Onko siellä ruutujen toisella puolella joitain, jotka odottaa jo joulua innolla? :-)

Ja muuten jos jollain on jotain postaustoivomusta tai -ehdotusta, niin niitä saa laittaa tuonne kommenttiboksiin. Iteltä ei tuota inspiraatiota löydy tällä hetkellä liikaa, joten kiva jos jollain on jotain ideoita, mitä voisin tänne blogiin laittaa. :-)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Erilaiset

cats     Sattuneesta syystä kaivon pitkästä aikaa Robinin Koodin (tai no tarkemmin sanottuna ylipäätään minkään levyn) mun kaapin kätköistä ja ei vitsi mikä fiilis. Ei vaan ole sen tunteen voittanutta, kun osaa kaikkien biisien sanat ulkoa ja voi kiljua erittäin nuotin vierestä, mutta tunteella biisien mukana. Jos 26.4.2013 päivää ei lasketa mukaan, niin en oo ehkä koskaan käynyt niin hulluuden partaalla kuin perjantaina...
007     ...kun eräs ihanainen ihminen kävi vähän jakelemassa nimmareita Keskisellä. Oikeesti, turhaan toivon ettei kukaan tuttu nähnyt mua siinä tilassa, mutta toivon silti. Mulla oli kamerakin mukana, mutta sen esilleotosta ei ollut puhettakaan. Puhelimella sain otettua tärisevin käsin pari kuvaa, jotka ei oo laadusta kuullutkaan. Oon vieläkin ihan jossain ihmemaassa, hirveen surullinen ja onnellinen yhtäaikaa. Kyllä mä tollasen haluisin kotiin, jos siihen olisi mahdollisuus.