"... ja riemuita saa."Näin alkaa yksi mun suosikkijoululauluista. Joka kerta tuon kuullessani mietin, miten hyvin tuo lause kiteyttää niin monta ajatusta ja tunnetta yhteen. Helpotus siitä, että vuosi on taas mennyt. Ylpeys siitä, että vaikeuksista huolimatta olen selvinnyt siitä vuodesta. Riemu edessä häämöttävästä joulunajasta. Päätös yhdelle vuodelle ja sen kokemuksille, mutta samalla uusi alku uudelle vuodelle ja sen tarjoamille mahdollisuuksille.
Tärkein muistutus itselleni on kuitenkin tämä kohta; "..on toivottavaa, että jouluilon jälkeen vielä iloita vois." Koska vaikka joulunaika on ihanaa, niin toivon itseni ja muiden voivan kokea samaa iloa ja onnea myös muina vuodenaikoina. Tehdäänhän niin?
Vielä on kuitenkin hetki aikaa nauttia täysin rinnoin jouluvalmisteluista. Meillä se on sisältänyt viimeisten päivien sisällä piparien tuoksua ja tonttuhommia paketoinnin parissa. Tänään paistettiin yön yli imellytetty perunalaatikko ja tietenkin vähän maistettiin jo. Onnistunutta oli. Parasta on kuitenkin ollut yhdessäolo ja tekeminen. Kaikki te joiden kumppani pelaa jotain tiedätte varmasti mistä puhun. Kun se toinen on kerrankin läsnä tässä ulottuvuudessa, niin sitä on joulun todellinen henki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti