Sunday

          Miksi viikot alkaa kulua normaalia nopeammin aina koeviikon kynnyksellä? Yhtenä päivänä ajattelen, että mulla on vielä pari viikkoa aikaa lukea kokeisiin ja valmistella hitaasti mutta varmasti valmistuvaa kurssikansiota. Toisena päivänä huomaan, että lukuaikaa on enää vain pari päivää ja mitä mä olen tehnyt niillä viikoilla, kun ei vielä ollut kiire lukemaan? Oon lukenut Liekehtivää pikaria, pelannut Canducrushia, koska "mulla ei ole ollut muuta tekemistä", istunut apsilla tyytyväisenä ateria edessäni ja odotellut elokuvateatterin aukeavan, jotta pääsen näkemään jo näkemäni leffan uudestaan. Ei mulla ollut muutakaan, joten miksipä ei? Niimpä.
          Ihanaa, että hiihtoloma on jo niin lähellä. Pääsen pois näistä maisemista hetkeksi ja toivon, että kauan kadoksissa ollut kuvausinto löytyy siltä reissulta. Edes sen viikon ajaksi. Toivon myös törmääväni lumeen, jonka mielentila on tasapainossa. Täälläpäin raukka ei tiedä olisiko se vai eikö olisi. Kiva päästä myös verestämään muistoja laskettelumonoilla kävelemisen haastavuudesta.        Jos joku etsii hyvää luettavaa, eikä ole vielä lukenut yllä näkyvää kirjaa, niin suosittelen ehdottomasti lukemaan tuon. Itse luin jokunen aika sitten ja tykkäsin kovasti. Vaikka kirjasta huumoria löytyykin, niin ei ole kyseessä mikään kevytmielinen huumoripläjäys. Eikä mikään lastensatu.
       Vaikka alussa lukeminen meinasi tihkaista, kun kaiholla katselin Potterien pinoa mun pöydällä, niin lopulta kun kunnolla pääsin lukemisen makuun, niin eipä siihen montaa päivää sitten mennytkään. Vie mukanaan ihan täysin.