Viime viikonloppuna juhlittiin vihdoin mun tädin valmistujaisia, joita erinäisistä syistä on jouduttu lykkäämään. Se oli hyvä syy järjestää tilaa myös kotona käymiseen pitkästä aikaa, kun puolin ja toisin ollaan oltu niin kiireisiä, että viime visiitistä oli kulunut jo pari kuukautta. Mikäs sen parempaa kuin kokoontua hyvällä porukalla herkullisen ruuan ääreen sekä saunoa ja uida yömyöhään. Oli todella onnistuneet ja ihanat juhlat, mutten olisi muuta odottanutkaan juhlilta joiden teemaväri on vaaleanpunainen. Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, että juuri tältä kyseiseltä tädiltä olen perinyt mieltymykseni vaaleanpunaiseen väriin ja sillä tiellä jatketaan edelleen, molemmat.
Aika tuntui loppuvan taas kesken ja hyvästit oli yhä vaan vaikeammat jättää. Voisi kuvitella, että siitä olisi ajan kuluessa tullut helpompaa, mutta mulla se on mennyt täysin päinvastoin. Ennen niin huolettomat vilkutukset ovat vaihtuneet itkuun, joka ei puolessakaan välissä matkaa ota loppuakseen. Onneksi jo pääsiäisenä nähdään uudelleen. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti