maanantai 16. syyskuuta 2019

Lontoo, osa 2

IMG_2652 IMG_2649 IMG_2622 IMG_2697 IMG_2761 IMG_2755 IMG_2711 IMG_2546 IMG_2555 IMG_2803 IMG_2722 IMG_2587 IMG_2571 IMG_2629 IMG_2691 IMG_2702 IMG_2676 IMG_2657 IMG_2678 IMG_2647 IMG_2664 Vihdoin paluu Lontooseen, kuvien muodossa. Kouluhommat vie tällä hetkellä niin paljon aikaa, että niiden ja stressaamisen välissä en ehdi kuin nukkua ja sitäkin huonosti. Reissusta on juuri ja juuri kulunut kuukausi, mutta rentoutunut lomaolemus on tällä hetkellä kaunis muisto vain. Näiden kuvien avulla lähinnä muistutan itselleni että kyllä, jopa mulla on ollut elämässäni hetkiä, jolloin en ole ollut stressaantunut. Uskomatonta.

Nämä kuvat ovat edelleen ensimmäiseltä reissupäivältä ja näitä jäi edelleen muutamia odottamaan seuraavaa julkaisua. Jätän siis höpinät sinne ja saatte tällä erää nauttia vain enimmäkseen kuvista.

Stressistä huolimatta ihanaa, että syksy on täällä! Mikään ei voita iltalenkkiä viileässä syysilmassa ja siksi suuntaankin sinne seuraavaksi. IMG_2560

torstai 15. elokuuta 2019

Lontoo, osa 1

IMG_2530 IMG_2544 IMG_2683 IMG_2566 Se oli todella epätodellinen hetki, kun junan ikkunasta ensimmäisen kerran näki London Eyen pilkottavan. Niin paljon kuin Lontoossa käymisestä olin haaveillut, en jotenkin voinut ollenkaan uskoa sen todella tapahtuvan. En siinä vaiheessa kun varattiin lennot, en silloinkaan kun täytyi alkaa pakata. Lentokentällä se ehkä lopulta iski, että tämä nyt todella tapahtuu ja onnistuu. Viimeistään se valkeni siinä vaiheessa, kun junan ikkunasta alkoi näkyä maisemia, joita on tottunut näkemään vain kuvissa ja televisiossa. IMG_2714 IMG_2597 IMG_2575 IMG_2642 IMG_2580 IMG_2600 IMG_2567 Ensimmäinen päivä oli mukavan rento, käveltiin vaan ja katseltiin. Tutustuttiin nähtävyyksiin joen varrella ja hoidettiin käytännön asiat kuntoon eli esimerkiksi hommattiin metrokortit. Yksinkertaiseen Suomen metroon verrattuna tuo Lontoon metroliikenne vaikutti alkuun hyvin sekavalta ja pelottavalta, mutta vain ensimmäisellä kerralla mentiin yksi pysäkinväli väärään suuntaan. Todella nopeasti sitä metrokarttaa alkoi hahmottaa ja lopulta kuljettiin siellä lähestulkoon kuin vanhat tekijät. Metroa tulikin käytettyä vähintään koko rahan edestä. Todettiin se oikein näppäräksi kulkuvälineeksi, jonka avulla tuli liikuttua nopeasti paikasta toiseen ja nähtyä kaupunkia niin laajasti kuin viiden päivän aikana suinkin mahdollista.

Sää oli koko reissun ajan positiivinen yllätys ja kaikki pakkaamani hupparit pysyivät visusti laukussa. Lämpötilan huomasi myös metrolla liikkuessa, niissä tunneleissa ja itse metrossa oli aivan tajuttoman kuuma. Nimettiinkin yksi linja kokonaan Hikimetroksi, koska jo sinne portaita laskeutuessa ilma vaan seisoi ja se kuumuus iskeytyi päin kasvoja voimalla. Toisaalta se oli ihan hyväkin puoli, sillä toisinaan tuli jäätyä yhtä tai kahta pysäkkiä aiottua aikaisemmin pois kyydistä ihan vain haukatakseen taas raitista, liikkuvaa ilmaa ja siinä samalla tuli nähtyä taas uusia paikkoja ja maisemia. IMG_2797 IMG_2674 IMG_2612 IMG_2782 IMG_2736 IMG_2727 IMG_2709 IMG_2808 Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu meidän ekana reissupäivänä ja näitä on tulossa vielä lisää, koska ilmeisesti joku turisti kameran takana villiintyi kaikista näistä huikeista maisemista ja päätti ikuistaa aivan_kaiken heti jo ensimmäisenä päivänä, heh. Jos siis Lontoo fiilistelyt kiinnostaa jatkossakin, niin pysykää kuulolla, näitä tulossa lisää aikanaan.

tiistai 13. elokuuta 2019

Lontoo päiväkirja

IMG_2536 04.08.19 - day 1 Ensimmäinen päivä lähti käyntiin aikaisin aamusta. Lentokentällä tankattiin suuret kupilliset kahvia, joiden voimalla lennettiin muutama tunti. Mua suoraan sanoen jännitti aika paljon lähteä reissuun, jossa me oltaisiin käytännössä katsoen pelkästään mun kielitaidon varassa. Ei sillä etten mä osaisi, mutta joka kerta kun oikeasti engalanninkieltä pitäisi käyttää, tapahtuu jäätyminen. Kuitenkin siinä vaiheessa kun olin saanut ostettua meille lentokentältä junaliput täysin oppikirjan mukaan ja oltiin matkalla oikeaan suuntaan, niin uskalsin luottaa siihen, että kyllä tästä hyvä tulee.

Lennon jäljiltä nälkäisinä painelimme ensimmäiseen mäkkäriin ja sen kautta hotellille. Pikainen siistiytyminen, jonka jälkeen lähdettiin joen varrelle katselemaan nähtävyyksiä ja fiilistelemään kaupungin tunnelmaa. Siinä pitkälti menikin koko päivä, rennosti kävellessä ja ihmetellessä. Illalla syötiin hotellin läheisessä pubissa perinteiset fish & chipsit. Ei mikään maailmanluokan makuelämys mun mielestä, mutta kyllä siitä mahan sai täyteen ja onpa kokeiltuna sekin. IMG_2952 05.08.19 - day 2 Toisena päivänä matkustettiin metrolla vähän toisaalle ja käytiin samalla reissulla läpi Harrods, Hyde Park ja Buckinghamin palatsi. Päivä oli tosi aurinkoinen ja lämmin, joten käveltiin Hyde Parkissa vain pieni pätkä säästyäksemme palamiselta. Harrodsissa tuli kierreltyä pidempikin tovi, mutta ihan kaikkea ei siitäkään nähty, kun nälkä yllätti ja päätettiin siirtyä toisaalle ruokailemaan. Välipalan jälkeen oli taas energiaa jatkaa turistivilinään Buckinghamin palatsille. Juotiin Green Parkissa kahvit puistonpenkillä istuskellen ja mietittiin loppupäivän suunnitelmaa. Päädyttiin kaupan kautta hotellille tekemään välikuolemaa, jonka jälkeen raahauduttiin syömään. Ruuan ja päivän kävelyjen jälkeen uni maistui. IMG_3327 06.08.19 - day 3 Kolmas päivä eli The Day, tätä oltiin odotettu! En edes tiedä mitä tästä voisi sanoa muuta kuin VAU. Kaikki jotka tuolla Warner Brosin studiolla ovat käyneet tietävät mistä puhun. Ne jotka eivät ole, mutta haluaisivat mennä niin lupaan, että kokemus on joka sentin arvoinen. Ei sitä kokemusta voi oikein vieläkään uskoa, mutta tässä kun näitä kuvia katsoo, niin kyllä me taidettiin todella käydä siellä. Kaikille Harry Potter-faneille; menkää, kokekaa ja ihastukaa.

Studiokokemuksen jälkeen lähdettiin metsästämään ruokapaikkaa King's Crossin alueelta. Löydettiin itsemme burgereilta paikassa nimeltä Honest Burgers enkä tiedä johtuiko se ruuasta vai vaan siitä että nälkä oli kova, mutta en ole pitkään aikaan syönyt mitään yhtä herkullista.

Päivän päätteeksi oli taas oikein ihana mennä mahansa viereen maate. IMG_3491 07.08.19 - day 4 Neljäntenä päivänä seikkailtiin metrolla taas vähän toiseen suuntaan katselemaan ympärillemme. Ihan vain tasapuolisuuden nimissä, eilisen päivän Potter-hömpötyksen jälkeen, käytiin mun poikaystävän mieliksi James Bond-museossa. Muodon vuoksi pyörähdettiin British Museumissa, mutta tultiin hyvin äkkiä pois ahdistuneena turistien määrästä ja ilmastoimattomuuden vuoksi seisovasta ilmasta. Tämän jälkeen löydettiin itsemme yhtäkkiä Primarkista, joka yllättäen osui eteemme. Kokemus itsessään sekin, en ole ennen sattunut reissata maissa, joissa kyseistä paikkaa olisi.

Päiväkahvin jälkeen suunnistettiin takaisin hotellille miettimään illan ruokapaikkaa. Tarkoituksena oli mennä kokemaan Hard Rock Cafe, mutta epäsuomalaiseen tapaan emme olleet innokkaita jonottamaan sinne, joten päätimme etsiä muita vaihtoehtoja. Satuimmekin lopulta italialaiseen ravintolaan, joka poikkesi hyvin paljon alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta pasta-annoksen ja viimeistään jälkiruuan jälkeen se ei haitannut ollenkaan. Oikein onnistunut ruokaelämys.

Illan ollessa vielä nuori päätimme kävellä joen varrelle katselemaan maisemia pimeän tullen ja onneksi päätimme, sillä näkymät olivat aivan uskomattomat. Lontoo on kaunis niin keskellä päivää kuin pimeälläkin.

08.08.19 - day 5 Lähtöpäivä. Pakkailua vähän haikeissa tunnelmissa, Lontoota olisi voinut tutkia vielä pidempäänkin. Vielä viimeinen ruokaelämys lentokentällä Jamie's Dinerissä ja sitten myöhässä lähteneellä koneella takaisin Suomeen. Vielä matkalla kotiinkin kuulin korvissani Lontoon liikenteen melun. Lontoo jätti jäljen.


Tässä vähän meidän päivän ohjelmaa reissusta. Matkustaminen on ihanaa, mutta ihan kiva olla taas kotona ja muistella matkaa kuvia katsellen. Niitä saatte lisää myöhemmin, kunhan ehdin niihin kunnolla pureutua. Syksy, koulun alku ja arkeen palaaminen lähenee, joten ajatuksia ja energiaa täytyy alkaa uhraamaan jo vähän sillekin. Reissukuvia tulossa heti kun mahdollista, joten palataan.

Ihanaa kesän loppua!

tiistai 23. heinäkuuta 2019

Kaksikymmentäkolme vuotta

IMG_2470 Täytin lauantaina 23 vuotta.

Mitään äkillisiä ikääntymisen merkkejä tai ikäkriisiä ei ilmennyt, mutta vähitellen hiipiviä vanhuuden merkkejä olen pistänyt merkille pitkin vuotta. Tykkään mennä nukkumaan aikaisin, valvomisesta tulee krapula, pukeutuminen menee trendien sijaan mukavuus edellä ja koti-illat ovat houkuttavampi vaihtoehto mille tahansa muulle menolle. Toisin sanoen muutun vuosi vuodelta tylsemmäksi, mutta se on mulle ihan okei.IMG_2402 IMG_2478 Toisaalta kävin jokin aika sitten katsomassa uuden version Aladdinista, ja olin enemmän innoissaan kuin yksikään lapsi siinä salissa. Sytyn enemmän vesipuistoista, superparkeista ja eläintarhoista kuin museoista ja taidenäyttelyistä. Jokakesäisillä markkinoilla mun kotikunnassa en enää aikoihin ole päässyt pomppulinnaan koska no, se ei olisi yleisesti hyväksyttyä käytöstä tämän ikäiseltä. Onneksi ikä ei ole este ostaa niin monta pussia hattaraa kuin tekee mieli. Vaaka ja hammaslääkäri saavat rauhassa olla eri mieltä tästä, sillä mä olen onneksi jo siinä iässä, että saan päättää aivan itse miten elän.

Synttärit päätin viettää rauhallisissa merkeissä ihan vaan poikaystävän seurasta, auringosta ja hyvästä ruuasta nauttien. Tästä on hyvä jatkaa vanhenemista. IMG_2506

torstai 13. kesäkuuta 2019

Viime kesän rippikuvaukset

IMG_1073 IMG_1115 IMG_1164 IMG_1103 IMG_1085 IMG_1077 IMG_1055 IMG_1145 IMG_1136 IMG_1214 Vielä palatakseni viime kesäisiin rippijuhliin, niin laitan tänne näkyville myös nämä "virallisemmat" potrettikuvat. Henkilökuvaus ei vieläkään ole mulle ominta alaa, mutta se on silti joka kerta yhtä mielenkiintoista ja palkitsevaa. Näissäkin kuvissa saatiin mun mielestä toteutettua se, mitä lähdettiin hakemaan (eli mopo näkyy mahdollisimman monessa kuvassa ja kaikista mahdollisista kulmista, right? :D). Mutta tosissaan, saatiin rippilapsi ikuistettua itsensä näköisenä rennolla otteella eikä liikaa pönöttämässä.

Alan olla tulossa siihen täti-ikään, joka päivittelee, kuinka hurjaa vauhtia lapset kasvavat. Ja hulluahan se on, että tuokin serkkupoika on jo sen ikäinen, että peruskoulu on taputeltu. Kuten mun pikkuveli sen hyvin sanoi, niin "on vähän puheenaiheet muuttunut sitten sen, kun iltaisin täpistiin Lintsin laitteista ja mihin kukakin uskaltaa niistä mennä". Se on varmasti ihan totta, mutta on silti ihana huomata, että se on edelleen se sama kiltti, reilu ja kaikille ystävällinen ihminen. Just se, jonka kanssa voi intohimoisesti keskustella Pottereista, mutta myös monesta muusta, vaikeistakin aiheista. Esimerkiksi pääsiäisenä kokolla puhuttiin todella syvällisiä, ja se oli ihan parasta. Ei siis ihme, että hän on myös esikuva pienemmille serkuilleen. Tätä tyyppiä ei korvaisi mikään, onneksi olet. <3 IMG_1127

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Menneen kevään kuulumiset

IMG_2335 Vihdoin kesä ja loma koulusta. Sen kunniaksi käydään vähän läpi mennyttä kevättä nyt vihdoin, kun sille on aikaa ja olen saanut kasattua omia ajatuksia ja fiiliksiä.

Aloitin siis opiskelut tammikuussa ja ensimmäiset viikot olivat tosi jännittäviä, sillä kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Nopeasti kuitenkin tuli tutuksi luokkakavereiden kanssa, koulun tavat ja toiminnot kävivät luonteviksi ja kaikin puolin tuntui siltä, että nyt mä olen oikeassa paikassa. Jännitin melkein eniten sitä, että miten totun pitkän tauon jälkeen opiskelurytmiin. Istumaan monta tuntia päivästä paikallaan ja erityisesti siihen, että koulupäivien lisäksi on käytettävä vapaa-aikaa tehtävien tekoon ja tentteihin lukemiseen. Alku olikin helppo, mutta maaliskuussa jatkoin töitä opiskeluiden rinnalla, mikä sekoitti pakan aivan täysin ja omaa ajankäyttöä täytyi alkaa aikatauluttaa melko rankallakin kädellä. IMG_2341 Tein töitä 10 tunnin viikkosopimuksella eli pääsääntöisesti kaksi vuoroa viikossa. Uusien kurssien alettua koulussa alkoivat opiskelut ihan toden teolla ja melko pian ymmärsin, että kaksi vuoroa töitä viikossa oli liikaa. Sen lisäksi mun opiskelukuvioiden ymmärtäminen osoittautui melko rajalliseksi mun työpaikalla, joka entisestään aiheutti kitkaa näiden kahden asian välillä luovimiseen. Käytännössä elin koko kevään pelkkää koulua ja töitä. Näiden kahden välissä yritin ehtiä salille, koska urheilu oli yksi niistä asioista jotka piti pään kasassa tän kaiken keskellä.

Vaikka kiire on ollut kova ja stressilevelit huidelleet aivan liian korkealla, niin täytyy sanoa, että on ollut hyvä kevät. Lähinnä se johtuu siitä, että kouluunpääsy tuli juuri oikeaan saumaan ja on ollut ihana huomata, että kouluun on aina kiva mennä. Aikaiset herätykset pimeinä pakkasaamuina ja pitkä koulumatka toki tekivät tiukkaa toisinaan, mutta ei ole silti tullut sellaista oloa, ettei kouluun haluaisi mennä tai että sinne lähteminen ahdistaisi. Tämä on musta todella hyvä merkki, sillä kaiken itsetutkiskelun ja syvällisen pohdinnan jälkeen uskon sen tarkoittavan sitä, että olen oikeassa paikassa ja löytänyt sen mun oman jutun. Uskokaa kun sanon, että myös vääriä ja mulle sopimattomia juttuja on tullut tehtyä, ja mun mielestä elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi asioihin jotka ei tee itselle hyvää tai aiheuttaa ahdistusta. IMG_2331 Ja vaikka epäusko meinasi välillä voittaa, niin voin ylpeänä ilmoittaa suorittaneeni hyväksytysti kaikki tämän kevään kurssit. Oikeastaan erittäin ylpeänä, sillä kursseihin sisältyi muun muassa ruotsin kieli, taloustiede ja sosiaalipolitiikka, joista mikään ei suoraan sanottuna ole mitään vahvinta alaani. Noin vain ne ovat kuitenkin kaikki alta pois ja voin  kevein mielin suunnata kohti syksyn opintoja. Sitä ennen teen kesän töitä, mutta olen siinäkin siten onnellisessa asemassa, että tälle kesälle on kertynyt lomapäiviä. Näistä ensimmäiset käytän juhannuksen jälkeiseen viikkoon, loput vietän sitten heinä-elokuun taitteessa. Ei hassumpi kesä siis tulossa, kunhan vain lokit lopettaisivat viimein pesintänsä ja poistuisivat pihapiiristä metelöimästä. Peukut pystyyn tälle.

Nyt neljän päivän työputken jälkeen siirryn viettämään muutamat vapaapäivät ja sää ainakin on osunut nappiin. Ei muuta kuin ulos nauttimaan. Ihanaa päivää!