Shoppailun haasteellisuus

Työpaikkojen myötä ollaan saatu pikku hiljaa totutella sellaiseen luksukseen, että välillä voi ostaa itselleen jotain ihan vain sen takia, että haluaa. Tietenkin siis myös asioita, joita tarvitsee, mutta jotka eivät ole sillä lailla välttämättömiä, että niitä olisi raaskinut pienillä tuloilla ostaa (nykyäänhän siis tienataan miljoonia kuten edellisestä lauseesta voi päätellä, not). 
    Itse luen noihin ei niin välttämättömiin asioihin meikit, koska en todellakaan meikkaa joka päivä. Tykkään silti laittautua, ja uusien hankintojen myötä olen oppinutkin jonkun verran enemmän meikkaamisesta. Tuo taito kun ei ole minulla ollut hanskassa oikein koskaan. Ennen mun meikkirutiini koostui lähinnä ripsivärin sutimisesta, mutta nyt olen ostanut jo niinkin kummallisen purnukan, kuin silmämeikin pohjustusaineen. 
Tässä postauksessa näkyvät meikkituotteet on ostettu Keskiseltä. Viimeisessä kuvassa näkyvät tilpehöörit taas on hankittu shoppailukierrokselta, jonka tarkoitus oli löytää monta kivaa ja monikäyttöistä vaatetta mun vaatekaappiin, mutta kas kummaa, yhdestäkään putiikista ei löytynyt mitään, mitä olisi tehnyt mieli kiikuttaa kassalle asti. En ymmärrä, miten sen kerran kun olisi oikeasti rahaa mukana ostoksien tekoa varten ja poikaystävä on hätistetty omien menojensa pariin, ettei tarvitse kuunnella marinaa ja tuskailua vaateliikkeissä pyörimisestä, niin kaupoilla ei ole tarjota mitään minulle mieleistä. Kai se on sitten sama homma kuin Sen Oikean löytämisen kanssa, että niitä täydellisiä vaatekappaleita ei löydy silloin kun tositarkoituksella etsii, vaan ne tulevat vastaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. Eli kiireessä ja pankkitilin ammottaessa tyhjyyttään.