tiistai 12. kesäkuuta 2018

Ihanan idyllinen Tammisaari

IMG_0320 IMG_0326 IMG_0355 IMG_0331 IMG_0383 IMG_0424 Tässä kuvapläjäys muutaman viikon takaiselta Tammisaaren vierailulta. Aika kului ihaillessa suloisia ja idyllisiä puutaloja sekä nauttiessa auringonpaisteesta. Kadut eivät vielä tuohon aikaan olleet täynnä kesälomailijoita ja muita turisteja, mutta muuten olosuhteet olivat kuin heinäkuun parhaimpina hellepäivinä. Erittäin onnistunut vapaapäivä siis. IMG_0372 IMG_0352 IMG_0335 IMG_0318 IMG_0364 IMG_0332 IMG_0387 IMG_0339 IMG_0381 IMG_0400 IMG_0429 IMG_0409 IMG_0399 IMG_0419 Juuri tällä hetkellä vietän myöskin vapaapäivää, valmistautuen hullun pitkään työputkeen. Viimeisen viikon aikana olen käynyt pääsykokeessa, tehnyt pari päivää töitä sekä viettänyt muutaman vapaapäivän vain yrittäen levätä ja keskittyä itseeni.

Löysin vihdoin mekon kesän juhliin (!!!!). Vaikka suunnittelemani budjetti vähän ylittyikin, niin alettiin olla siinä pisteessä, että jos jostain vain löytyy yksikin mekko joka voisi olla "se mekko", niin ostan sen maksoi mitä maksoi. Eikä onneksi maksanut edes paljon liikaa.

Ulkoillutkin olen jonkin verran, vaikka se nykyään tapahtuu entistä enemmän omalla vastuulla. Tuossa pihapiirissä asuvat lokit ovat nimittäin melkoisia leijonaemoja poikasiaan kohtaan, joten yksikään ihminen ei liiku tuossa pihassa niiden huomaamatta eikä saamatta ainakin yhtä kirkujaa niskaansa. Kiitän onneani että nuo sattuvat olemaan muuttolintuja, joten ehkä jossain vaiheessa syksyä uskallan taas poistua ulos ilman olan yli vilkuilua.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Mitä mietit juuri nyt?

On todella pitkä aika siitä, kun viimeksi avasin tämän sivun. Paljon on ehtinyt tapahtua ja kiirettä on pitänyt, mutta josko tämä vauhti tästä pikkuhiljaa alkaisi tasaantua. Pieni tilannekatsaus tähän hetkeen; uudessa työssä on ehtinyt vierähtää jo pari kuukautta, uutta asuntoa ollaan asutettu jo yksi enemmän. Tavarat on vihdoin löytäneet paikkansa, mikä on laskenut stressitasoa yhden pykälän. Tulossa olisi yksi pääsykoe viidestä, joihin odotin kutsua. Tahdonvoimasta huolimatta en kykene uskomaan, että koulupaikkaa olisi tätä myötä siunaantumassa tänäkään syksynä. Pidetään silti sormet ristissä.

Uusien kuvioiden myötä ja noin yleisestikin ottaen mun päässä pyörii monenlaista ajatusta, joten ajattelin jakaa muutaman päällimmäisen niistä teidän kanssa.

1. Kuinkahan iso menetys maailmalle olisi, jos lokit kuolisi sukupuuttoon? Nimimerkillä täällä rannan tuntumassa asuvana en arvosta valvottuja öitä syystä, että noilla siivekkäillä täytyy olla toisilleen niin hemmetin paljon asiaa. Taukoamatta. Keskellä yötä. Kun allekirjoittaneen herätyskello on soimassa 4:30.

2. Pari kuukautta kassatyöskentelyä takana, ja voin nimetä kolme suomalaisten useimmin ostamaa elintarviketta: kurkku, banaani ja alkoholi. En osaa arvioida missä järjestyksessä, mutta nämä ovat kyllä kolme kovaa. IMG_0416 3. Kun minä ja moni muu elokuun lopulla valitamme säiden olleen koko kesän surkeat, se johtuu vain siitä, että toukokuusta ja aivan upeista säistä on jo aivan liian pitkä aika. Muistetaan siis nämä kelit, vaikka juhannuksena tulisikin räntää taivaan täydeltä.

4. Some on tulvillaan valmistujaiskuvia, ja kyllä tuli taas haikea olo, kun miettii miten pitkä aika omista yo-juhlista jo on. Sen päivän haluaisin kyllä takaisin. Onneksi ensi keväänä sitten pääsee juhlimaan, kun pikkuveli toivon mukaan valmistuu. Erittäin paljon onnea kaikille teille jotka nyt tänään valmistutte, nauttikaa teidän päivästä! Se on sellainen, mitä tulee vielä moneen otteeseen muisteltua ja fiilisteltyä.

5. Ja edelliseen liittyen, antaisin mitä vaan jos saisin nyt kokea sen keveyden ja vapauden tunteen, minkä kouluaikoina koin aina kesäloman alkaessa. Se oli kuitenkin aina sellainen palkinto, että nyt on taas vuosi paiskittu töitä ja saa hetken vain olla ja levätä. Itse ainakin kaipaisin työelämään sitä samaa, että olisi joku etappi mihin tähdätään ja mikä motivoisi jaksamaan vielä vähän. Varsinkin nyt, kun itsellä ei kesälomaa ole ollenkaan, tuntuu tämä työnteko yhdeltä oravanpyörältä, jolle ei näy loppua.

6. Mistä te naiset nykyään ostatte itsellenne juhlamekkoja? Muhun on iskemässä lievä paniikki, sillä juhannuksena tanssittaisiin yhden meidän kaverin häitä, mutta multa puuttuu vielä mekko. Luulin, että kaupat täyttyisivät juhlamekoista kun käydään kevättä ja kesää kohti, mutta olin selkeästi väärässä. Netistä tilaaminen on tässä vaiheessa jo vähän riski, kun aikaa on enää niin vähän, eikä itselläni olisi alun alkaenkaan ollut sellaisia rahoja, että voisin tilata viisi mekkoa kerralla sovitukseen. Tykkään muutenkin käydä shoppailemassa ihan konkreettisesti liikkeissä mieluummin kuin nettishoppailla, mutta kyllä tämä aika toivottomalta alkaa näyttää. IMG_0404 7. Muistan vielä ajan, kun kello kahdeksan tai yhdeksän tuntui aivan liian aikaiselta ajankohdalta herätä aamuisin. Kuudelta herääminen oli täyttä tuskaa, mutta siihen tottui, vaikka se aikainen aamu olikin. Nyt, kun töihin on toisinaan herättävä 4:30, tuntuu todella hassulta, kun kello kuuden herätykset nostavat pintaan vain "oi ihanaa saa nukkua"-tyyppisiä ajatuksia. Vaikka kaikkeen heräämiseen tottuu, niin voi pojat mä odotan eläkepäiviä, kun saa joka aamu herätä silloin kun tuntuu ja nauttia sen aamukahvin ihan kaikessa rauhassa.

8. Vaikka mulla ei nyt lomaa kesällä olekaan, eikä sen pidemmälle reissuun voida lähteä, niin läheltäkin voi löytää mielenkiintoisia paikkoja ja tekemistä vapaapäiviin. Muutama päivä sitten kävimme esimerkiksi Tammisaaressa ja tuntui kyllä todella hassulta, että vaikka sinne ajoi autolla vain tunnin verran, oli se aivan oma pieni maailmansa ja tuntui kuin olisi oltu kauempanakin kotoa. Olisi kiva päästä kiertelemään enemmänkin Suomen kaupunkeja näin kesällä. Hanko olisi ainakin mielenkiintoista kokea, se kun on kesällä parhaimmillaan ja suhteellisen ajomatkan päässä ihan vaikka vaan päiväreissua ajatellen.

9. Pyhimyksen biisi Jättiläinen on kyllä edelleen semmonen, joka vetää hiljaiseksi joka kerta kun sen kuulee. Ja se on muuten kuunneltu todella monta kertaa. IMG_0422 10. Omaatuntoa pistää vähän istua sisällä tällaisella säällä, kun pitäisi olla ulkona nauttimassa lämmöstä ja jäätelöstä. Oonkin tänä kesänä ostanut jo kaksi kertaa irtojäätelön jäätelökioskilta, ja se on tasan puolet enemmän kuin viime vuonna. Ensimmäisellä kerralla otin päärynää ja toisella mango-melonia. Mitähän seuraavaksi?

Semmoisia ajatuksia pulpahteli mieleen tällä hetkellä. Stressaavat mietteet sensuroitu tarkoituksella, sillä tämän postauksen olisi voinut koota pelkästään niistä.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Täydelliset korot

IMG_0310 IMG_0297 IMG_0301 IMG_0309 Moni nainen, miksei mieskin, osaa varmasti samaistua siihen fiilikseen, kun et vaan saa niitä kenkiä mielestäsi. Niinpä.

Nappasin eräällä shoppailukierroksella ihan vain mielenkiinnosta ja puoliksi vitsillä nämä korkokengät mukaani sovituskoppiin. Lopulta kävikin niin, että rakastuin kyseisiin kenkiin aivan täysin, ja ne olivat ainoa asia minkä sovittamistani vaatekappaleista tahdoin kiikuttaa kassalle. Järjen ääni päässäni kiljui kuitenkin jättämään kengät liikkeeseen, joten niin myös tein.
      Pari kertaa ehdin käydä ihan vain sovittamassa ja ihastelemassa kenkiä, minkä jälkeen ymmärsin, ettei tilanne ratkea kuin yhdellä tavalla. Ensimmäinen paniikki Zaraan astuessani oli, etteivät kengät olleet enää samassa paikassa kuin ennen. Metsästin ne käsiini, mutta seuraava paniikki iski, kun omaa kokoani ei enää ollut jäljellä. Jouduin siis lopulta tilaamaan nuo unelmakengät netistä, missä kokoja onneksi oli vielä jäljellä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sain mielenrauhan ja täydelliset kengät.

Mun järjen äänelle (ja poikaystävälle) mä väitin, että olin ansainnut ne kengät. Koska hei, mulla oli ennestään vain yhdet juhlakengät.

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Huipulla

IMG_0108 IMG_0073 IMG_0124 IMG_0114 Ensimmäinen kokonainen päivä Rukan lumisissa maisemissa pani sään puolesta parastaan. Edellisen illan tuikeaa tuulta muistellen puettiin kunnolla päälle ja lähdettiin pienellä porukalla ihastelemaan maisemia Rukan huipulle. Sää sattui olemaan selkeä, joten upeaa maisemaa näki silmänkantamattomiin asti. Aurinko häikäisi, mutta myös porotti niin lämpöisesti, että melkein alkoi hiki valua toppavaatteissa.

Upean sään houkuttelemana oli sitä lähdettävä myös vähän ladulle, ja yllätyin kyllä miten hyvin se suksi luistikin siihen nähden, että edelliskerrasta on jokunen vuosi vierähtänyt. IMG_0077 IMG_0148 IMG_0126 IMG_0138 IMG_0081 IMG_0101 Muina päivinä sää oli selkeästi kylmempi, vaikka aurinko toisinaan pilkahtelikin. Pakkasta uhmaten kuitenkin ulkoiltiin kuka minkäkin aktiviteetin parissa. Moottorikelkkailtiin, lasketeltiin, hiihdettiin. Ulkoilun lisäksi myös syötiin hyvin, niin mökillä itse laitettua ruokaa kuin sitten muutamia kertoja myös ravintolassa. Eikä tietenkään pidä unohtaa saunomista. Onko olemassa parempaa, kuin lämmin sauna hiihtolenkin päätteksi? En usko.

Sairastelulta ei tälläkään kertaa vältytty, mutta aivan viimekertaisen kaltaista show'ta ei saatu järjestettyä, vaan ihan perus flunssaa poti loppuviikosta itse kukin. Siitä huolimatta nautittiin loppuun saakka maisemista ja toistemme seurasta. Kyllä tuolla pohjoisessa vaan on omanlaistaan taikaa ja tunnelmaa. IMG_0120 IMG_0168 IMG_0155 IMG_0122 IMG_0171 Noin viikon lomailun ja kahden päivän autossa istumisen jälkeen tuntui kyllä todella hyvältä olla vihdoin kotona. Ja nyt on taas mukava katsella näitä kuvia ja muistella mennyttä reissua.

tiistai 27. helmikuuta 2018

Polar Night Light Festival

IMG_0008 IMG_0030 IMG_0005 IMG_0013 IMG_0059 IMG_0014 IMG_0064 IMG_0055 IMG_0024 Saavuin Rukalle juuri sopivasti näkemään Polar Night Light Festivalin viimeisenä iltanaan, ja oli kyllä upeita valoja. Pakkasesta ja hyytävästä tuulesta huolimatta olihan tuota valoshow'ta pakko lähteä kuvaamaan, ja kyllähän sieltä muutama kiva kuva tallentui muistikortille.

Sormet valokuvaamisesta kohmeisina ja muutenkin kauttaaltaan hytisten olikin kiva siirtyä ulkoa Kotipizzan lämpöön.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Life update

IMG_0084 Pitkästä aikaa täällä! Pari viikkoa sitten ajattelin, että seuraava postaus tulee olemaan selonteko Rukan reissusta upeiden maisemakuvien kera, mutta niin isoja muutoksia suunnitelmiin on tullut tässä välissä, että käydään sen sijaan vähän läpi niitä.

Muutama viikko takaperin lensin tosiaan ensimmäistä kertaa yksin lentokoneella (still alive!!), kohteena Kuusamo, jossa oli tarkoitus viettää viikon loma sukulaisporukalla. Näin myös tehtiin ja kyllä täytyy sanoa, että päivät vieri yllättävän äkkiä ohi tuolla talven ihmemaassa. Tuosta matkasta lisää sitten myöhemmin, kun olen saanut käytyä läpi reissun kuvasaldon kokonaisuudessaan.

Rukalta kotiinpäin ajellessa Jussi ilmoitti, että oltiin saatu opiskelijakämppätarjous. Siinä vaiheessa ajatus muutosta oli jotenkin todella kaukainen, mutta kuinkas kävikään. Tämän nykyisen asunnon omistaja kertoi jo jonkun aikaa harkinneensa myymistä, ja me saatiin kuin tilauksesta asuntotarjous juuri oikeaan saumaan, joten mitään asuntokriisiä ei päässyt syntymään. Tai no, voihan tätä muuttoakin eräänlaiseksi kriisiksi sanoa. Muuttolaatikkoa siellä täällä, stressi tavaramäärästä joka vielä odottaa kaapeissa pakkaamistaan ja vuorokaudessa kesken loppuvat tunnit. Eiköhän tästä kuitenkin selvitä, niin ne ovat muutkin tehneet.
      Jännittävän tästä muutosta tekee se, ettei me olla vieläkään nähty meidän tulevaa asuntoa muuten kuin pohjapiirroksena. Kuun vaihteessa saadaan avaimet, ja päästään vihdoin näkemään, että mihin sitä on oikein lupauduttu. Ulkoapäin talo ja sen pihapiiri ainakin näytti kivoilta, mutta saa nähdä mitä on sisällä.
      Ollaan kyllä molemmat ihan innoissaan tästä muutosta. Päästään näkemään uusia maisemia ja sisustamaan uutta kämppää. Kuitenkin melko haikeaa jättää tämä asunto taakseen, koska tämä on kuitenkin se paikka mistä kaikki alkoi. Niin paljon muistoja. En onneksi vielä ihan kunnolla kaikesta pakkaamisesta huolimatta ole tajunnut, että sitä oikeasti ollaan tästä lähdössä. Voin kuitenkin melkein luvata, että kun viimeistä kertaa astun tuon kynnyksen yli, niin itkuhan siinä pääsee.

Muuton, töiden ja ihan perus arjen pyörittämisen keskellä on ollut vaikea löytää aikaa ehtiä blogin pariin, mutta yritän raivata  aikaa tälle, ainakin viimeistään sitten muuttohässäkän jälkeen. Tässä nyt tämmöinen päivitys siihen, mitä mun elämässä tapahtuu just nyt. Palataan sitten ensi kerralla niiden upeiden Rukan maisemien kera, sillä niitä riittää.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

torstai 1. helmikuuta 2018

Uusi sohvapöytä

IMG_2806 IMG_2815 Täydellisen sohvapöydän metsästys on vihdoin saatu päätökseen. Monta tuloksetonta kierrosta monessa eri kalusteliikkeessä se vaati. Mutta kuten se monessa muussakin asiassa tässä elämässä menee, niin täydellinen yksilö löytyi vasta kun lakattiin etsimästä.

Tämä pöytä on juuri sen tyylinen, mihin suuntaan haluaisin viedä meidän asunnon sisustusta muutenkin. Tyylikäs, mutta maanläheinen. Moderni, muttei liian. Materiaalina puu, joka tuo lämpöä ja kodikkuutta.
     Meidän asunto on kuitenkin jokaiselta huoneeltaan niin hankalan mallinen, ettei tässä oikein sisustamisen makuun pääse ollenkaan. Jokainen huonekalu on juuri täsmälleen siinä missä on, sillä niitä ei yksinkertaisesti saa järjestettyä mitenkään muuten. Ainakaan siten, että lopputulos olisi yhtä käytännöllinen, kuin se nyt näillä sijoillaan on. No, ainakin on jotain mistä lähteä liikkeelle sitten, kun paremman mallinen asunto ehkä joskus löytyy.
IMG_2812 Oltiin kaivattu olohuoneeseen jo pidemmän aikaa pienempää ja käytännöllisempää sohvapöytää. Meidän asunnon rajallisen koon vuoksi on meillä melko maltillisen kokoinen sohva, jonka kanssa vanha sohvapöytä ei vain kyennyt yhteistyöhön. Sohvalle ei mahtunut kulkemaan kummaltakaan puolen pöytää lyömättä vähintään varpaitaan sen jalkoihin. Itse olin jo oppinut käyttäytymään rauhallisesti tuon pöydän läheisyydessä, mutta poikaystävä murjoi siihen harva se päivä milloin varpaansa ja milloin polvensa. Ei mitään kaunista kuultavaa.

Kolmisen viikkoa odoteltiin, ja nyt seisoo uusi sohvapöytä olohuoneessa. Jo parin päivän jälkeen voi sanoa, että tuo palvelee meidän tarpeita paljon paremmin kuin vanha. Ei ole tarvinnut kärsiä vihlovista varpaista ja onhan tuo ulkonäöltäänkin edeltäjäänsä kauniimpi. Nautin. IMG_2832 IMG_2839