maanantai 24. joulukuuta 2018

Joulutervehdys

IMG_1859 IMG_1857 IMG_1860"Mä toivon vain, vain joulun taikaa,
et sydän ois ees hetken aikaa huoleton,
ja joulu tois tuon hetken toivon.

Jos myötä tuon yötuulen lauhan,
joulu tois taas mielenrauhan rahtusen maailmaan sekavaan."


Oikein ihanaa ja lämmintä joulua jokaiselle! Pitäkää huolta toisistanne. <3

perjantai 21. joulukuuta 2018

Tule joulu kultainen

IMG_1782 IMG_1826 IMG_1805 IMG_1915 IMG_1778 Viime päivien tapahtumat kuvina. Kiirettä on toden teolla riittänyt ja vieläkin olisi jäljellä kodin siistiminen ja muutaman puuttuvan lahjan hankinta. Joulupukki ja noitarumpu on myös vielä katsomatta, joten se on tehtävälistalla tänään illalla. Sopii hyvin, sillä flunssan selättäminen on myös työn alla. Mikäs sen tappaisi paremmin, kuin rauhoittuminen sohvalla jouluelokuvaa katsellen.

Näin helppoa on oikeuttaa itselleen laiskottelu joulun aikaan. Mutta hei, sitähän varten joulu on. Rauhoittumista ja lepoa mielelle.
IMG_1803 IMG_1823 IMG_1936 IMG_1893 Kiireestä huolimatta ehdittiin piipahtaa Tuomaan markkinoilla, mihin olin toivonutkin tänä vuonna pääseväni. Olihan siellä joulutunnelmaa kylmästä viimasta huolimatta. Kahvi lämmitti mukavasti ja löytyipä sieltä muutama oikein kiva joululahjakin, sekä itselle herkkuja. Keskustan jouluvalot olivat myös näkemisen arvoiset ja omiaan kohottamaan joulumieltä.

En voi uskoa, että joulukuu on edennyt näin vauhdilla ja nyt todella ollaan jo joulun kynnyksellä. Viimeiset lahjat pakettiin ja huomenna nokka kohti lakeuksia ja toivon mukaan valkoista joulua. Ennen kaikkea odotan kuitenkin läheisten ihmisten näkemistä ja yhteistä olemista, siitähän joulussa on kyse. Ja ehkä ihan vähän hyvästä ruuastakin. IMG_1798 Vaikka tahtoisin viettää joulun myös poikaystäväni kanssa ja tulisi se joulu varmasti täällä pääkaupunkiseudullakin, niin minulle se aito ja oikea joulu tulee kuitenkin vain kotona. Vaikka sielläkin asiat ovat toki muuttuneet eikä se aivan tarkalleen ole se lapsuuden joulu, niin pääpiirteittäin perinteet ovat kuitenkin ne samat ja niissä vain on se joulun taika.

"Joulu tullessaan, tekee taikojaan,
on kuin vuosia ei olis ollutkaan."

Tuo on yksi aivan mun lempijoululauluista ja erityisesti tuo säe kolahtaa joka kerta, koska se vaan on niin totta. On yllättävän helppoa palata sen pikku-Tessan saappaisiin, muistaa miltä joulunodotus silloin tuntui. Erityisesti aatonaatto kuusenkoristeluineen ja nukahtamisvaikeuksineen ovat jääneet mieleen ja on hassua huomata, miten samalla tavalla sitä edelleen odottaa sitä aattoaamua. Joulupukin vierailu ei vanhemmiten ole ehkä se asia mitä niinkään jännittää, mutta kaikkea sitä muuta odottaa aivan yhtä tohkeissaan, kuin silloin pienempänä. Ja mä rakastan tätä näin. Mä en halua ikinä kasvaa siihen "en usko jouluun se on pelkkä kulutusjuhla" -kastiin, sillä onkohan näistä ihmisistä yksikään todella kokenut joulua koskaan, oikeasti kokenut sen mitä se pohjimmiltaan on? 
      
Olen minäkin kuluttanut, nimittäin joululauluja. Ja spotify maksaa, joten onhan tämä nyt yhtä kulutusjuhlaa ja kaupallisuutta koko joulu. 

Rakastan sitä silti. 

lauantai 15. joulukuuta 2018

"Taas tultiin jouluun..."

IMG_1750 IMG_1747 IMG_1755 IMG_1769 IMG_1774 IMG_1758 "... ja riemuita saa."

Näin alkaa yksi mun suosikkijoululauluista. Joka kerta tuon kuullessani mietin, miten hyvin tuo lause kiteyttää niin monta ajatusta ja tunnetta yhteen. Helpotus siitä, että vuosi on taas mennyt. Ylpeys siitä, että vaikeuksista huolimatta olen selvinnyt siitä vuodesta. Riemu edessä häämöttävästä joulunajasta. Päätös yhdelle vuodelle ja sen kokemuksille, mutta samalla uusi alku uudelle vuodelle ja sen tarjoamille mahdollisuuksille.

Tärkein muistutus itselleni on kuitenkin tämä kohta; "..on toivottavaa, että jouluilon jälkeen vielä iloita vois." Koska vaikka joulunaika on ihanaa, niin toivon itseni ja muiden voivan kokea samaa iloa ja onnea myös muina vuodenaikoina. Tehdäänhän niin?

Vielä on kuitenkin hetki aikaa nauttia täysin rinnoin jouluvalmisteluista. Meillä se on sisältänyt viimeisten päivien sisällä piparien tuoksua ja tonttuhommia paketoinnin parissa. Tänään paistettiin yön yli imellytetty perunalaatikko ja tietenkin vähän maistettiin jo. Onnistunutta oli. Parasta on kuitenkin ollut yhdessäolo ja tekeminen. Kaikki te joiden kumppani pelaa jotain tiedätte varmasti mistä puhun. Kun se toinen on kerrankin läsnä tässä ulottuvuudessa, niin sitä on joulun todellinen henki.

perjantai 30. marraskuuta 2018

Hyviä uutisia

IMG_1706 Vihdoin on loppunut raastava odotus ja epävarmuus tulevasta. Enää ei tarvitse kaavailla suunnitelma B:tä eikä päivitellä, että mitä jos. Sillä se on nyt varmaa; minä lähden opiskelemaan! Kolmen ja puolen vuoden päästä musta pitäisi tulla valmis sosionomi.

Helpon takana ei kouluunpääseminen itselläni ollut, mutta nyt on helpottunut ja hyvä olla. Pääsee ikäänkuin jatkamaan elämää tästä välivaiheesta, jossa en oikein tiennyt kuka olin tai mihin menossa. Nyt kaiken masentelun, itsetutkiskelun ja pääsykoerumban jälkeen on löytynyt jokin suunta, ja se tuntuu todella ihanalta. Oli se suunta sitten oikea tai väärä, niin en pelkää seurata sitä, sillä ainakin nyt ollaan menossa johonkin. IMG_1713 Tuntuu todella kummalliselta, että kaiken sen yrittämisen jälkeen pääsinkin sisään näin helposti. Helpolla tarkoitan, ettei tarvitse odotella edes varasijoilta pääsyä, vaan se opiskelupaikka ihan todella on nyt varmasti mun. Uskomatonta. IMG_1712 Todella lämpimästi onnea teille kaikille muillekin, jotka tänä syksynä saitte opiskelupaikan, ihan huikeeta! Ja teille jotka ette; teidänkin aika koittaa vielä, ei saa lannistua. Itse en noudattanut omaa ohjettani, ja hiukan masennuin kun yrityksestä huolimatta en vain saanut paikkaa. Lopulta kuitenkin uskon että kaikella tällä, että pääsin sisään vasta nyt, keräsin kokemusta erilaisista työpaikoista, jouduin kesällä käymään pohjalla ja todella miettimään omaa suuntaani, on jokin merkitys. Pettymysten kautta voittoon ja tässä sitä ollaan, suuntaamassa innolla kohti uusia haasteita ja myös niitä uusia pettymyksiä.

Kyllä se yritys lopulta palkitaan. Älkää luovuttako, uskokaa itseenne.

Ihanaa marraskuun viimeistä jokaiselle! Huomenna siirryn virallisesti siihen moodiin, missä kuunnellaan ainoastaan joululauluja, juodaan litratolkulla glögiä, tunnelmoidaan kynttilänvalossa ja nautitaan täydestä sydämestä tästä vuoden kauneimmasta ajasta. Koska tykkäsit siitä tai et, niin tämä vaan on sitä. Ihmisen parasta aikaa.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Cute shoes

IMG_1699 IMG_1698 IMG_1693 IMG_1702 Mun pakkomielle kenkiin, erityisesti lenkkareihin, on edennyt siihen pisteeseen, että kenkiä tulee väijyttyä vaikken yhtäkään paria oikeastaan tarvitsisi lisää. En siis voinut itselleni mitään, kun näin alessa nämä taatusti maailman söpöimmät kengät. Mukavat ja nätit jalassa, ja mikä parasta, ei nauhoja solmittavana.

Pelkkää rakkautta.

maanantai 1. lokakuuta 2018

Ensimmäinen lokakuuta

IMG_1562 IMG_1592 Vapaapäivä, mikä ihana tilaisuus viettää omaa aikaa, ihan vaan kotona. Erityisesti viime viikon pelkkien iltavuorojen jälkeen on rentouttavaa saada päättää koko päivän ohjelma itse, ilman että tietää koko ajan takaraivossaan, että kohta täytyy mennä. Sääkin suosii taas ja tarjoaa meille parasta syksyn antia, mistä inspiroituneena kävin heti aamupäivällä ulkoilemassa. Teki todella hyvää, ja sen jälkeen oli mukava tulla kotiin syömään ja hautautua sohvalle TTK:n pariin. Arjen luksusta oli myös lenkin jälkeen käydä kunnolla suihkussa ja vihdoin pestä hiukset, mitä en kyseisten iltavuorojen takia ole jaksanut/ehtinyt viime päivinä tehdä. IMG_1604 Seuraavaksi voisin vähän lueskella esivalintakokeen materiaaleja, kokeeseen kun ei ole kuin reilu viikko aikaa. Vähän jo jännittää, mutta sen verran konkari olen jo tuon kokeen tekemisessä, että jännityksen takia se ei enää voi mennä pieleen. Nyt vaan luen ja kertaan niin hyvin, että saan mahdollisuuden päästä kaikkiin hakukohteisiini. Motivaatiosta se ei jää kiinni.

      Loppupäivän taidankin ottaa rennosti, valmistautuen huomisen aamuvuoron haasteisiin. Taas on uutta ja jännää edessä, toivon mukaan paremmalla menestyksellä ja koulutuksella kuin viimeksi.
      Pääsen myös illalla kuulemaan poikaystävän kokemuksia ensimmäiseltä harjoittelupäivältä. Toisaalta kätevää, että samassa taloudessa on jo yksi opiskelija, jolta saa vähän vihjettä, että mitä se ammattikorkeassa opiskelu oikeastaan on. Mutta oon myös todella mielissäni siitä, että hänellä alkoi vihdoin se harjoittelu, sillä itse töissäkäyvänä aloin jo tympääntyä siihen hänen kotona lusmuiluunsa. Kuitenkin kun koulua on vain se viisi päivää viikosta ja niistä sattui kolmekin olla vapaapäiviä ja ne loput "koulupäivät" parin tunnin mittaisia, niin kyllä tähän touhuun jotain oikeudenmukaisuutta kaivattiinkin. Mihin jäi se "opiskelu on rankkaa", kun ei sielä koulussa näköjään nykypäivänä edes juuri käydä. Ainakaan hänen koulussaan, haha. Hmmm.

torstai 27. syyskuuta 2018

Muisto kesältä

IMG_0439 IMG_0453 IMG_0475 IMG_0472 IMG_0441 IMG_0492 IMG_0445 Ihan kesän alussa, samalla reissulla kun kiertelimme Tammisaaressa, poikkesimme myös Mustion linnan alueella. Jostain syystä unohdin kokonaan julkaista nämä kuvat, mutta mikäs sen parempaa kuin jakaa nämä nyt, ja muistella tuota lämpöä ja auringonpaistetta tällaisena kirpsakkana syyspäivänä. 

Tuo linnan alue on kyllä aina yhtä ihana kiertää. Tulee muistoja mieleen vuosien takaa. Tämä lapsekas mieli kaipaa edelleen peikkometsää. Ja ihan kuten silloin pienenä, lummepolulle en saanut tälläkään kertaa mennä. Silloin sen kielsi äiti, nyt poikaystävä, mutta syy on sama; se on kuulemma vaarallista. En ymmärrä, sehän on vain hauskaa kun reitti vähän keinahtelee siinä kulkiessa.

Kyllä kesän aikana tuli taas huomattua, kuinka mukavaa ihan oman kotimaankin sisällä on matkailla ja tutkia paikkoja.