tiistai 16. tammikuuta 2018

Kiila Food & Bar

Vietettiin viime lauantaina pitkästä aikaa treffi-iltaa Jussin kanssa. Tällä kertaa iltaan kuului ensin ruokaa ravintola Kiilassa, minkä jälkeen oli hetken aikaa käveltävä Helsingin kaduilla jouluvaloja ihastellen, jotta jaksettiin cappuccinot ja kinuskikakkua Fazerilla.  Oltiin sen verran ajoissa liikkeellä, että ilta jatkui vielä kotiinpäästyä hyvän elokuvan ja viskilasillisten äärellä. IMG_2739 IMG_2716 IMG_2703 IMG_2732 Olin tarkoituksella varannut pöydän vähän hienommasta paikasta ihan jo vaihtelunkin vuoksi, mutta myös siksi, ettei oikein kunnolla olla ehditty juhlistaa Jussin kouluunpääsyä. Itse en ollut kyseisessä ravintolassa ennen käynyt, mutta Jussi oli kehunut paikkaa ja se sijaitsi keskustassa sopivan kävelymatkan päässä, joten se sopi meille oikein hyvin.

Kiila osoittautuikin oikein nappivalinnaksi joka suhteessa. Paikka oli oikein tunnelmallinen, ruoka oli hyvää ja erityiskiitos henkilökunnalle, joka oli oikein mukavaa ja ammattitaitoista. Monesti ruokalistaa lukiessa löytyy se yksi hyvä annos, jonka lopulta tilaat, mutta tuolla kyllä iski todellinen valinnanvaikeus. Listalta löytyi niin monta herkulliselta kuulostavaa annosta, ettei auta kuin palata toistekin syömään, jotta saa maistettua niitä kaikkia. IMG_2691 IMG_2733 IMG_2736 IMG_2725 IMG_2720 Voin kyllä todella lämpimästi suositella Kiilaa treffipaikaksi. Erillinen baaripuoli vaikutti myös todella sopivalta esimerkiksi, jos lähdetään kaveriporukalla lasilliselle tai toisellekin. Baarin puolella tarjoiltiin myös burgereita, jotka nekään eivät kuulostaneet ollenkaan hassummilta, joten täytyy joku kerta laittaa testiin nekin. IMG_2714 IMG_2723

lauantai 30. joulukuuta 2017

Minun jouluni

IMG_2618 IMG_2450 IMG_2656 IMG_2625 Vielä ennen uuden vuoden alkua palataan hetkeksi jouluisiin tunnelmiin.

Lähdin joulunviettoon kotikotiini Alavudelle paria päivää ennen aattoa. Omassa kotona kun täytyi laittaa kaikki valmiiksi ennen lähtöä, niin oli mukavaa, että joulupuuhastelua sai jatkaa sitten myös kotikotona yhdessä perheen kanssa. Aattoon valmistauduttiin tekemällä viimeiset lahjaostokset, paistamalla pipareita ja koristelemalla kuusta. IMG_2483 IMG_2630 IMG_2682 IMG_2661 IMG_2642 Nuorempana minulla oli tapana herätä todella aikaisin aattoaamuna, mutta parina viime vuonna olen antanut itseni hiukan joustaa siitä. Ehdin silti saada aivan sopivan annoksen Joulupukin kuumaalinjaa ja mikä tärkeintä, olin kuitenkin jalkeilla paljon ennen Lumiukon alkua. Joulurauhanjulistus otettiin vastaan riisipuuroa samalla nauttien.

Perinteisten aamutouhujen jälkeen oli aika siirtyä mummolaan joulusaunaan. Ennen ruokapöytään siirtymistä oli hyvää aikaa katsoa Joulupukki ja noitarumpu. Siinä vaan on kerta toisensa jälkeen oikeanlaista tunnelmaa ja jouluntaikaa!
      Joulupöydässä yksi jos toinenkin teki santsikierroksen, minkä jälkeen oli aika vyöryä olohuoneeseen odottamaan joulupukkia. Lahjojen jaon ja avaamisen jälkeen tuossa olohuoneessa ei ollut enää tietoakaan siellä tehdystä joulusiivouksesta, mutta joulupukin käynnin jälkeinen kaaos laskettakoon sekin jo muodostuneeksi perinteeksi.
      Itse en edes muistanut kirjoittaa joulupukille listaa, mutta sain siitä huolimatta kääriä paketeista esiin toinen toistaan mukavampia lahjoja. Monta tarpeellista ja käytännöllistä lahjaa, kiitos niistä asianomaisille! Omien pakettien sijaan odotin ja jännitin enemmän sitä, ovatko itse antamani lahjat osuneet yhtä nappiin kuin olin kuvitellut. Kai se on yksi merkki aikuistumisesta, kun lahjojen antaminen alkaa tuottaa enemmän iloa, kuin niiden saaminen. IMG_2669 IMG_2509 IMG_2674 IMG_2485 Joulupäivänä käytiin syömässä mun isän luona, minkä jälkeen siirryttiin takaisin äitin luo mitäs muutakaan kuin syömään. On myönnettävä, että kyllä meidän joulut ainakin painottuu pitkälle tuohon syömiseen, mutta toisaalta en valita. Kerran vuodessahan se joulu vaan on, kyllä sinne salille ja lenkkipolulle ehtii sitten myöhemminkin.

Tapaninpäivänä matkustimme takaisin Espooseen vain ehtiäksemme jälleen kerran joulupöytään. Vielä se maistui, mutta siinä pöydässä totesin jälleen saman kuin edeltävinäkin vuosina; mieluummin syön kolme päivää putkeen kinkkua, kuin kosken yhteenkään silliin. Sanokaa joulukalaihmiset mitä sanotte, mutta kyllä se kinkku on se juttu.

Ei auta, noin vaan on joulu ohi tältä vuodelta. Tsempit muillekin jouluihmisille, kyllä se seuraava joulu on täällä ennen kuin huomataankaan. Sitä ennen koitetaan nauttia ja ottaa ilo irti kaikista muista hyvistä jutuista elämässä. Paljon on vielä edessä.

New year, new me. Niinhän ne sanoo. Mutta mitä jos just sä tekisit ihan todella alkavasta vuodesta just sun vuoden? Mä aion ainakin yrittää, kuka on mukana?

2018, mä olen valmis.

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Viime hetken valmistelut

IMG_2594 IMG_2587 IMG_2548 Piparinpaisto - check. Joululaatikoiden teko - check. Lahjojen paketointi - check. Pari lahjaa on vielä hankkimatta ja joulusiivous tekemättä, mutta muuten aletaan olla valmiita ottamaan joulu vastaan.

En voi uskoa, että mennään jo joulukuun kahdettakymmenettä päivää. Vastahan me hankittiin kalenterit ja avattiin ensimmäiset luukut! Vaikka yritän kovin taistella sitä vastaan, alkaa mieleen hiipimään jo nyt haikeus siitä, että kohta tämä on taas ohi. Joulussa vaan on sellaista taikaa, joka tekee koko kuukaudesta vähän jotain enemmän. Vaikka se on kuukausi siinä missä muutkin ja arkea silloinkin eletään, on siinä ripaus jotain muutakin. Mieliala on iloisempi arjen askareista huolimatta, ja joulumieli saa näkemään ja arvostamaan monia pieniä asioita, joista nauttia kiireen keskellä. Ilmassa on juhlan tuntua heti kuun alusta saakka. Olen miettinyt, että joulunodotushan on lähes yhtä ihana asia kuin joulunpyhät itse! Varsinainen joulu tuntuu olevan ohitse niin nopeasti, että onneksi sen tunnelmasta saa nauttia koko joulukuun ajan. IMG_2611 IMG_2569 IMG_2615 Vielä täytyisi tänään ja huomenna suorittaa velvollisuuksia töissä, mutta sen jälkeen aion rauhoittua joulunviettoon. "Rauhoittua" on toki ehkä hieman väärä sana kuvaamaan meidän suvun joulunviettoa, mutta kaikesta hälinästä ja vilskeestä huolimatta mieli on levollinen. Pääsen viettämään joulun kaikkien perinteiden mukaan (no, ehkä sen joulusaunassa pyörtymisen voisi jättää tällä kertaa tekemättä..) rakkaiden ihmisten ympäröimänä, juuri kuten halusinkin, ja se on tärkeintä.

Enää muutama yö jouluun.

perjantai 15. joulukuuta 2017

Glögiä ja riisipuuroa

IMG_2546 IMG_2537 Jouluaatto lähestyy kovaa kyytiä, mutta vielä on hetki aikaa nauttia ihanasta odotuksesta, jännityksestä ja tunnelmasta. Olen luonut pääni sisällä listan asioista, jotka tahdon ehtiä tekemään ennen varsinaista juhlaa. Siltä listalta suoritettuja kohtia ovat esimerkiksi ylenpalttinen joululaulujen kuuntelu, jouluelokuvien katselu, kynttilöiden polttaminen, jouluvalojen ja koristeiden esille laitto ja niistä nauttiminen, joulukorttien lähettäminen, riisipuuron keitto ja glögin juonti. Joululahjojen osto ja paketointi ovat vielä hieman vaiheessa, mutta edistystä on havaittavissa. Suorittamatta sen sijaan ovat vielä piparien ja joululaatikoiden teko sekä joulusiivous. Kiirettä pitää loppuun saakka!

Vaikka olenkin ollut nyt paljon töissä, ja pelkäsin etukäteen etten sen takia pystyisi nauttimaan ja keskittymään joulunodotukseen kunnolla, niin olen epäilyksistäni huolimatta osannut ottaa kaiken irti joulupuuhastelusta töiden ohella. On ihanaa, että työpäivän jälkeen voi vaikka heittää riisipuuron uuniin valmistumaan, keittää siihen kylkeen vähän glögiä ja istahtaa sohvalle viltin alle katsomaan jouluelokuvaa hyvässä seurassa, joulun tuoksuista ja herkuista nautiskellen. Olen saanut joulukuun alkamisesta ja joulunodotuksesta ihan uudenlaista puhtia kaikkeen tekemiseen, mikä on todella ihanaa vaihtelua siihen väsymyksen, masennuksen ja negatiivisuuden sekamelskaan, johon hetken aikaa tunsin hukkuvani aivan täysin. IMG_2510 Elättelen yhä toivetta valkoisesta joulusta, mutta saapa nähdä. Tälläkin hetkellä sää vaatii enemmän vesisuksia kuin toppakenkiä.

Onneksi joulua voi fiilistellä ilman luntakin. Vaikkapa glögimukillisen äärellä, kuten minä ajattelin juuri nyt tehdä!

perjantai 1. joulukuuta 2017

First of December

IMG_2432 IMG_2420 Pitkään se tuntui kestävän, mutta vihdoin on joulukuu täällä! Ja vaikka aamulla satoikin vettä, niin päivän mittaan se vaihtui edelleen jatkuvaan lumipyryyn. Ihanaa!

Vihdoin saa kunnolla aloittaa kaikki joulupuuhat, ja pitääkin, jotta ehtii tehdä kaiken piparinpaistosta joulusiivoukseen ennen kuin aatto koittaa. Joululaulut soimaan siis ja hihat heilumaan!
      Vaikka kaikkea touhuamista ja hössötystä rakastankin, niin loppujen lopuksi odotan kaikista eniten joulussa sitä rauhoittumista. Pääsen kotiin rakkaiden ihmisten luo ja saan olla vaan, miettimättä kaikkea ahdistavaa, mitä en vaan täällä pääse pakoon. IMG_2408 En millään malta olla vilkuilematta koko ajan ikkunasta ulos, tuolla on vaan niin ihanan jouluisen näköistä, kun vihdoin on lunta taas. Ja valoisaa! Tuo pitkään jatkunut pimeys on meinannut viedä mut aivan täysin syövereihinsä.

torstai 26. lokakuuta 2017

Ruusukultainen yllätys

IMG_2386 IMG_2384 IMG_2391 IMG_2394 Jos viime kerralla mun puhelimen osto tapahtui jotenkin yllättävästi vain eräänä iltana, niin tällä kertaa se oli täysin ja kokonaan yllätys. Oli tästä toki ollut puhetta, muttei siinä oltu vielä ollenkaan ostamisen tasolla. Kuitenkin tori.fi:tä selaillessaan, oli poikaystäväni löytänyt oikein mallikappaleen todella hyvään hintaan, ja mikä tärkeintä, oikean värisenä. Ja mitä ilmeisemmin oli niiltä sukilta lähtenyt sitä hakemaan. Kyllä siinä hieman sai sydänalaansa pidellä, kun ihan tavalliseen tapaan tulin iltavuorosta, ja minulle ojennetaan vähän turhankin arkipäiväisesti uusi puhelin käteen.

Eipä tässä tilanteessa kuitenkaan mitään valittamista ole. Viime päivät olenkin opetellut käsittelemään tuota uutta vempelettä, mutta lähinnä olen keskittynyt ihailemaan sen ulkonäköä. En ole muuten hetkeen nähnyt mitään elektroniikkaan liittyvää, mikä olisi noin kaunista. Annetaanko hetki tuolle ruusukultaiselle värille. Kiitos.

Jos kellään on tarvetta kultaisen väriselle, toimivalle ja hyväkuntoiselle iPhone 5s:lle, niin saa olla yhteydessä.

Eilen kirjoittamassani postauksessa pyysin nauttimaan vielä syksyn rippeistä, mutta ilmeisesti luontoäidillä oli jotain aivan muuta mielessään. Vaikka joulua ja talvea kovasti odotankin, niin en ajatellut että se lumi ihan näin yhtäkkiä ja rytinällä tulisi maahan. No, en valita. Paitsi ehkä vähän tuosta loskasta.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

60 days til Christmas

IMG_183160 päivää jouluaattoon. Onko siellä muita, joiden täytyy kaikin keinoin hillitä itseään, ettei kaivaisi kaikkia jouluvaloja ja koristeita esille laatikoistaan jo nyt?

Itse aloin salaa odottaa joulua jo kesällä, ehkä siitäkin syystä ettei sitä kunnon kesää koskaan tullut. Oon kuitenkin kyennyt peittämään tämän aika sujuvasti, ja ainoana oireena on ilmennyt lähes päivittäinen puhelimessani olevan joululaskurin tarkistaminen. Tosin spotify meinasi ohjata mut täysin väärille raiteille tuossa elokuun puolella, mutta sain korjattua kurssin ajoissa. Mulla oli nimittäin jäänyt siellä päälle asetus, mistä johtuen tuo kyseinen sovellus alkaa soittaa jotain samanhenkistä musiikkia, jos jokin soittolista ehtii loppua. Niinhän siinä sitten juuri kävi, ja jostain syystä sieltä alkoi soimaan joku joulubiisi. Fiilistelin ihan täysillä ainakin puoleenväliin biisiä, kunnes alkoi sytyttää, että hetkinen.. Ei, en edes minä ala vielä elokuussa kuuntelemaan joulumusiikkia.

Moni varmaan inhoaa kaikkia jouluhössöttäjiä ja kieltämättä omastakin mielestäni tämä touhu menee välillä vähän yli. Esimerkiksi se, että nyt jo kaupoissa on joulukalenterit sun muut esillä. Siitä huolimatta on kuitenkin ihanaa, että pitkän ja harmaan syksyn keskellä on jotain mitä odottaa.
     Itse olen ainakin huomannut syksyn vaikutuksen jaksamisessani, eikä sitä ollenkaan helpota mun työ, jota alan olemaan kurkkuani myöten täynnä. En edes tiedä kuinka monta vuotta mun tarvitsisi nukkua, että olisin taas pirteä, ja että olo olisi oikeasti levännyt. Saan kuitenkin voimaa siitä, että tulossa on jotain hyvää ja odottamisen arvoista. Ihminen tarvitsee valopilkkuja elämäänsä. Ihan kirjaimellisestikin, sillä kenen mielestä joulua kohti mennessä katukuvassa loistavat jouluvalot eivät muka olisi kauniita?

Nautitaan nyt kuitenkin vielä hetki lokakuusta ja syksyn väreistä. Sitten saa kyllä jo ihan luvan kanssa laittaa jouluvaihteen silmään! Vielä hetki maltetaan.