keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Haikon kartano

IMG_1287 IMG_1305 IMG_1290 IMG_1344 IMG_1314
     Voiko hemmottelulomalta toivoa mitään muuta kuin hyvää ruokaa, rakkaan seuraa, shampanjaa poreammeessa, hotellin valkoisia lakanoita ja rentoutumista kylpylän monissa eri altaissa ja saunoissa? Mun mielestä tosta paketista ei puutu mitään, enkä olisi voinut kuvitella parempaa tapaa viettää vuosipäivää.
      Vietettiin tosiaan poikaystävän kanssa lauantain ja sunnuntain välinen yö Porvoossa, Haikon kartanossa. Tykättiin kyseisestä paikasta todella paljon. Harmi vaan, että sää sattui olemaan niin sateinen, ettei itse kartanosta tai sen miljööstä ole yhtäkään kuvaa. Mutta eiköhän me tuonne vielä palata, jos ei muuten, niin pyörimään turisteina kartanon puutarhaan.
       Vaikka mun pitää välillä hillitä itseäni todella lujasti, etten pyörittelisi silmiäni sille, miten hysteerisesti tuo mun parempi puolisko välillä selaa sellaista sivustoa kuin tori.fi, niin täytyy myöntää, että sillä selaamisella saattaa joskus olla ihan positiivisia tuloksia. Nimittäin, kaiken sen turhan elektroniikan ja auton renkaiden selaamisen lomassa hän oli bongannut lomapaketin, johon kuului yö Haikon kartanossa poreammeella varustetussa sviitissä, kolmen ruokalajin illallinen ja vasta jokin aika sitten valmistuneen uuden kylpylän vapaa käyttö. Tämä kaikki oli myynnissä meidän budjetille sopivaan hintaan, joten tuo yllättävän usein romanttiseksi osoittautuva mies sitten hankki meille tuon paketin odottelemaan vuosipäivää. En voi valittaa.

IMG_1350 IMG_1319 IMG_1326 IMG_1361

torstai 1. syyskuuta 2016

Two years

"Mä rakastan sua."
- "Miten paljon?"
"Niin paljon, että mä haluaisin olla sun kanssa yhdessä."


kiitoskortti IMG_1244 IMG_1251         
      Tasan kaksi vuotta sitten kävin yllä olevan keskustelun keskellä yötä miehen kanssa, jonka näin kasvotusten vasta toista kertaa. Parin vuoden aikana olen oppinut tuntemaan tuon miehen paremmin, mutta tunteet eivät ole muuttuneet mihinkään. Itse asiassa, rakkauden tunne on vain vahvistunut koko ajan. Sillä vaikka me riidellään, ollaan eri mieltä asioista, ärsyynnytään toistemme tavoista tehdä joitakin asioita, kiukutellaan toisillemme kun ollaan nälkäisiä (eli meidän omin sanoin silloin kun ollaan "banaanin tarpeessa") tai pidetään mykkäkoulua, niin me ei koskaan lakata välittämästä toisistamme. Joka kerta sieltä kiukun ja ärtymyksen alta pyrkii esiin ajatukset siitä, miten toinen lohdutti mua silloin, kun mulla oli vaikeaa. Miten se peitteli mut paremmin sängyssä ja otti tiukemmin kainaloon, kun mulla oli yöllä kylmä. Miltä tuntuu herätä, kun se toinen tuijottaa sua maailman kauneimmilla silmillään, ja kertoo miten suloiselta mä sen mielestä näytän nukkuessani. Miten hyvältä tuntuu, kun voi rankan masennuspäivän päätteeksi käpertyä sen toisen kainaloon, olla vaan ja tuntea itsensä rakastetuksi, vaikkei kukaan sano sitä ääneen.
     Mä olin kaksi vuotta sitten pieni maalaistyttö, jolla ei ollut mitään kokemusta oikeasta seurustelusta, saati sitten rakkaudesta. Olin kyllästynyt kuuntelemaan kyselyjä siitä, että "koskas se Tessa tuo jonkun pojan näytille?". Ihmiset, älkää oikeasti koskaan kysykö keneltäkään teiniltä sellaista, se on turhauttavinta, mitä epävarma nuori voi kuulla. Kaikkia ei välttämättä edes seurustelu kiinnosta, ja jos kiinnostaakin, niin se ei varmasti ole yrittämisen puutteesta kiinni. Niin olin minäkin jo aivan varma, etten ikinä löydä ketään, kunnes yhtäkkiä se "me vaan jutellaan netissä aina kun on tylsää"-poika veikin multa jalat alta. Se oli sitten menoa se. Mun kaltainen kotihiiri ja äitin tyttö villiintyi jopa tekemään jotain, mikä vähän kaduttaa vieläkin. Anteeksi äiti, että lähdin salaa viikonlopuksi Espooseen.

IMG_1230 IMG_1240 IMG_1257
      En todellakaan tiedä uskonko kohtaloon, mutta tämä meidän juttu tuntui syttyvän moneltakin kantilta katsottuna oikeaan aikaan. Kaikki tapahtui jotenkin liiankin helposti ollakseen totta, mutta en edes osaa kuvitella missä olisin nyt, jos meitä ei olisi. Varsinkin sukulaiset tuntuivat olevan todella yllättyneitä, kun 'minä' olinkin yhtäkkiä 'me', mutta lähes yhtä yllättävä ja ihmeellinen se tilanne oli itsellekin. Päivääkään en kuitenkaan ole katunut, enkä usko, että tarvitsee jatkossakaan. 

      Kun seuraavan kerran näen hempeilykuvia jostain pariskunnasta, niin en voi olla miettimättä, että millä kaikella nainen on uhkaillut tai mistä ruumiinosasta raahannut miehensä kuvauspaikalle. Vai onko se vain tuo mun mies, jota ei kuvaukset hirveesti inspiroinut? 
      No, huolimatta siitä, ettei häntä linssiludeilu kiinnosta, niin tuo mies on mulle rakas. Mun Pupu.♥

keskiviikko 31. elokuuta 2016

maanantai 29. elokuuta 2016

Hyvästit kesälle

IMG_1164 IMG_1067 IMG_1186 IMG_1156
      Kesä alkaa vähitellen vaihtua syksyyn ja se tarkoittaa sitä, että ihmiset joka puolella sosiaalista mediaa kiittelevät huikeasta ja unohtumattomasta kesästä. Monet palaavat takaisin työelämään tai koulun penkille. "Miten kesä meni?" on kysymys, joka tulee vastaan joka nurkan takaa, vaikka sitä yrittäisi tosissaan vältellä.
      "Miten kesä meni?" on kysymys, joka luo ilmaan tiettyä kilpailuhenkeä. Kenellä on ollut paras kesä, kuka on tehnyt siisteimpiä juttuja, kuka voittaa tänä vuonna. Kesällä on tarkoitus nauttia elämästä täysillä, tehdä unohtumattomia asioita, elää hetkessä, tehdä spontaaneja asioita. Näitä paineita kylvetään ihmisten mieliin jo kauan ennen kesäloman alkua. Mutta minkä takia? Onko ihminen epäonnistunut elämässä, jos ei käynyt yksilläkään festareilla kesällä tai jos ei matkustanut ulkomaille, ei matkustanut edes Suomen sisällä? Mitä jos #kesä2016 ei ollutkaan yhtä juhlaa ja tapahtumia toisensa perään? IMG_1071 IMG_1141 IMG_1152
       Ei, minun kesäni tänä vuonna ei ollut, miten sitä nyt sanotaan, "paras ja unohtumaton". Mutta en silti sanoisi, että tämä kesä oli yhtään huonompi tai parempi kuin edelliset. Voisi ennemmin sanoa, että tämä kesä oli erilainen. 
       En ehkä päässyt yksillekään festareille tänä kesänä, olin liikaa vaan kotona, en nauttinut tarpeeksi kesän lämpimistä päivistä, uin liian vähän, poltin ihoni liian monesti ja nyt pelkään ihosyöpää aivan liian hysteerisesti aina kun iholle ilmestyy joku ihottumaläiskä. Kuitenkin kaikki ne pienet asiat teki tästä kesästä onnistuneen. Kahvihetket rakkaan kanssa, grilliruoka, matkustaminen autossa hyvää musiikkia kuunnellen ja parveke, joka laitettiin viihtyisämpään kuntoon kesän aikana. Sukulaisten ja perheen kanssa vietetty aika, jota tosin olisi voinut olla paljon enemmänkin. Kauniit auringonlaskut, ystävän kanssa rannalla loikoilu, saunominen, Yyterin hiekkaranta ja ihana Tampere. Ehdittiin myös käymään Alavudella parin päivän visiitillä. Vaikka siellä on paljon, minkä takia olen tyytyväinen nykyiseen sijaintiini, niin löytyy sieltä myös paljon mulle rakasta ja tärkeää. Sai taas muistutuksen siitä, etten mä oikeasti ole yksin, eikä siellä olla mua unohdettu.
      
       Siispä jos sulla on nyt sellainen olo, ettet tehnyt kesän aikana mitään, ja koko kesä on heitetty hukkaan, niin mieti uudelleen. Varmasti sieltä löytyy niitä päiviä, jotka tekivät sun kesästä oikeastaan todella hyvän. Ja kyllä, on ihan ok myöntää olevansa vähän kateellinen niille, jotka ovat tänä vuonna eläneet elämänsä parhaan kesän. Kyllä se "THE kesä" koittaa vielä meille kateellisillekin.


       Niin ihanaa aikaa kuin kesä onkin, niin mä ainakin olen aivan valmis syksyyn. Illat pimenee ja olenkin jo korkannut kynttiläkauden. Elämä on muutenkin palannut entisiin uomiinsa näin syksyn myötä, sillä Salkkarit on taas palannut ruutuun. 

sunnuntai 7. elokuuta 2016

torstai 21. heinäkuuta 2016

Viimeinen koulupäivä

IMG_0937 IMG_0922 IMG_0968
      Meillä oli koulussa viimeisenä päivänä aiheena ruokakuvaus, ja tässä onkin muutamat fiilistelykuvat tuolta kyseiseltä päivältä. Tiesin jo valmiiksi, että päivästä tulisi mielenkiintoinen, koska sen lisäksi että ruoka on hyvää, niin olen aina tykännyt myös sen kuvaamisesta. Ja mikäs siinä oli kuvatessa ammattikokin väsäämiä annoksia. Halutessaan sai myös itse koota annoksen käytössä olleista raaka-aineista, ja täytyy kyllä sanoa, että ei niitä taideteoksia välttämättä olisi erottanut ammattilaisen tekemistä.

IMG_0944 IMG_0984 IMG_0960 IMG_0931 IMG_1005
      Mä olen yli kuukauden myöhässä näiden kuvien kanssa, mutta se johtuu ainoastaan siitä, että olin totaalisesti unohtanut koko kuvien olemassaolon. Kun viime kerralla sitten tyhjensin muistikortilta kuvia koneelle, niin sieltähän nämä löytyivät. 
       Täytynee varmaan itsekin alkaa kokata tuollaisia gourmet ruokia kotona, kun niistä saa näin kauniita kuvia. Siitä perinteisestä makaronilaatikosta kun ei saa tekemälläkään näin houkuttelevia ja nättejä otoksia. 


        Meikäläinen täytti eilen 20-vuotta! Koska olen jo näin vanha, niin juhlistin päivää kakkukahveilla, en sen kummemmin. Ollaan tosin menossa huomenna Tampereelle, jossa sitten vähän sukulaisten kanssa juhlistetaan mun ja mun kaksosveljen päivää. Kiva pitkästä aikaa nähdä kaikkia rakkaita!
         Mun poikaystävällä alkaa huomenna reilun viikon mittainen loma, joten säät toivottavasti suosivat, jotta mekin päästään viettämään kunnolla kesää yhdessä. Ollaan menossa Tampereen reissun jälkeen käymään Yyterissä ja Lintsille ollaan myös suunniteltu menevämme, mutta sen kummempia suunnitelmia ei olla tehty. Eikä mun mielestä tarviikkaan, koska usein ne parhaat muistot jää niistä jutuista, joita ei turhan paljon ole suunniteltu etukäteen.

lauantai 9. heinäkuuta 2016