Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaatteet. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. toukokuuta 2017

Tarkenee

IMG_1518
Kai se täytyy vihdoin uskoa, että talvi on lopullisesti takanapäin, kun kaltaiseni vilukissakin tarkenee jo ilman toppatakkia. Säiden lämmetessä oma pukeutumiseni helpottuu todenteolla, sillä vastapainoksi muutamalle yltiölämpimälle vaatekappaleelle joita on syksystä lähtien tullut suurkulutettua, tarkenen nyt pukea päälleni hieman jotain kevyempää. Talvella tuntui, ettei vaatekaapista löytynyt mitään muuta kuin kesähepeniä. Toivottavasti tuo tuntuma pitää paikkansa, ja pääsen taas monipuolisen pukeutumisen makuun sen sijaan, että muodostan muutamasta villapaidasta ja hupparista tylsän mutta lämpimän asukokonaisuuden.

Viikonloppuna tehtiin pitkästä aikaa visiitti Alavudelle. Sielläkin oli ilmat jo lämmenneet, ja näkyvissä oli monia kesän merkkejä. Käytiin tästä inspiroituneena ottamassa vähän kuvia meidän talon lähellä olevalla sillalla. Miten nostalginen fiilis tulikaan siitä kaikesta! Maisemista ja pikkuveljen kanssa kuvaamisesta. Pitkä matka ollaan tultu noista ajoista. Tätäkö se vanheneminen on, kun tuollaiset arkisetkin muistot saa ihmisen liikuttuneeseen tilaan?

torstai 11. toukokuuta 2017

Täydellisen käytännöllistä

IMG_1146 IMG_1147
Mulla on jo pitkään ollut hankintalistalla uudet urheiluliivit. Ei siksi, että edellisissä olisi mitään vikaa, mutta koska ne kahdet mitkä omistan, ovat jatkuvasti joko päällä tai pesussa. Käytän kyseisiä liivejä urheillessa, mutta viime aikoina olen todennut ne käytännöllisiksi myös töissä. Siinä työntouhussa kun kuitenkin tulee aina vähän hikoiltua, ja ennen kaikkea nuo ovat mukavan tuntuisia päällä.

Kaikki naiset tietävät, kuinka raivostuttavaa rintaliivien sovittaminen kaupassa on. Ensinnäkin, niitä täytyy ottaa sovituskoppiin ainakin kymmenet mukaan. Tietenkin siksi, että haluamme päästä mahdollisimman helpolla siten, ettei tarvitse pukea ensin takaisin päälleen, ja lähteä etsimään lisää sovitettavaa, vaan kaikki potentiaaliset ehdokkaat tulee sovitettua kerralla. Rintaliiveissä kuitenkin on myös sellainen ongelma, että olivat ne kuinka oikeaa kokoa tahansa, eivät ne välttämättä ole juuri sinun rintavarustuksellesi sopivan malliset. Itse onnistun aina valitsemaan mukaani sovituskoppiin kymmenet kappaleet juuri niitä itselleni sopimattoman mallisia liivejä.
    Omalla kohdalla ongelmaksi muodostuu myös se, etten oikein ole varma omasta koostani. Luulin jo löytäneeni itselleni sopivan koon, minkä mukaan ostinkin muutamat kappaleet liivejä. Vain todetakseni nyt muutaman kuukauden päästä, että ne ovat kaikki joko väärän mallisia, tai liian ison oloisia. Hienoa. Muistan, kun tämä homma kävi päinvastaisena silloin, kun aloitin e-pillereiden syömisen. Totesin tuolloin, että kaikki ennen minulle sopivan kokoiset liivit olivatkin yhtäkkiä liian pieniä, ja täytyi laittaa uusiksi koko rintaliivivarasto. Nyt sitten ilmeisesti, urheilun tai jonkun muun tuntemattoman syyn takia, on aika uusia varastot taas kokoa pienempään suuntaan. Ärsyttävää.
      Motivaatio rintaliivien soovittamiseen on kuitenkin niin pieni, etten vielä ole onnistunut löytämään yksiäkään kooltaan ja malliltaan täydellisiä. Totesin kuitenkin tässäkin kohtaa urheiluliivit todella hyväksi vaihtoehdoksi näin ensi alkuun, sillä jos vain valitset oikean koon mukaasi sovituskoppiin, on lähes takuuvarmaa, että ne istuvat päällesi kuin valetut. Niin tälläkin kertaa.IMG_1171
En todellakaan voi kieltää sitä, etteivätkö nämä uudet urheiluliivit olisi kaiken käytännöllisyyden ja mukavuuden lisäksi myöskin todella kivan näköiset päällä. Ihastuin erityisesti tuohon selän leikkaukseen. Niinkin yksinkertaiset kuin nuo liivit ovat, on niistä pienellä harkitulla yksityiskohdalla saatu monin verroin mielenkiintoisemmat.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kevättä vaatekaappiin

IMG_0619 IMG_0622 IMG_0623 Mulla on jo pitkään ollut bikinongelma, jolla tarkoitan siis sitä, että omistan huomattavan monta yläosaa verrattuna siihen, ettei vaatekaapistani löydy yhtäkään käyttökelpoista alaosaa. Ymmärrätte varmaan, että se todellakin on ongelma siinä kohtaa, kun olisi tarkoitus lähteä uimaan. Harvassa on ne uimahallit, joissa saa uida alaosattomissa.
   En edes muista aikaa, jolloin mulla olisi viimeksi ollut käytössäni kokouimapuku. Todennäköisesti se on ollut joskus ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Päätin kuitenkin yllättää jopa itseni, ja tilasin itselleni kyseisen vaatekappaleen. Osittain ihan puhtaasti vaihtelun vuoksi, mutta pääasiassa todella turhautuneena siihen, että en yksinkertaisesti löytänyt itselleni sopivaa bikini alaosaa. Joka ikinen sovittamani, ja uskokaa pois niitä on ollut monta, on peittänyt joko liian vähän tai paljon, tai sitten puristanut ihan vääristä paikoista. Olin siis enemmän kuin tyytyväinen vetäessäni tuon uuden uimapuvun päälleni ja todetessani sen aivan täydelliseksi, jopa alaosasta. Ei muuta kun rantakelejä odotellessa. IMG_0616
Olen ihan villiintynyt ostelemaan takkeja, jo toinen lyhyen ajan sisään. Jos jotain tässä elämässä olen huomannut, niin sen, että ikinä ei mihinkään asuun löydy sopivaa takkia. Se yksi ja ainoa ei sovi minkään omistamani vaatteen kanssa yksiin, ja siinähän sitten ihmettelen. Vaikka tekisi mieli pyöritellä silmiään ihmisille, jotka omistavat eri takin lähes joka asulle, niin alan pikku hiljaa ymmärtää heitä. Kyllä sitä vähintään rekillisen tarvitsee yksi ihminen takkeja, että tästä elämästä selvitään.

Uuden kevättakin ja uimapuvun ollessa välttämättömyyksiä, löysin ostoskoriin lisättäväksi vielä siistin mustan pikkulaukun. Koska mulla ei vielä ollut sellaista. Joten miksipä ei.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Furry coat

IMG_0377 IMG_0409 IMG_0400 IMG_0393
Jo jonkun aikaa olin suunnitellut hankkivani jonkun niin sanotusti 'siistimmän' talvitakin, jota voisi käyttää silloin, kun oikeasti on panostanut muuhunkin asuun tavallista enemmän. Takin, joka kävisi niin arkeen kuin juhlaan. Kuitenkin vierastin ajatusta perinteisestä villakangastakista, sillä ne ovat usein kalliita ja niiden mallit monesti todella pitkiä, mikä ei tällaiselle tapille sovi ollenkaan. Itse kutsun välillä kyseisiä takkeja "aikuisten naisten takeiksi", koska minulla on vahva epäilys siitä, että jos pukisin tyylikkään villakangastakin päälleni, näyttäisin lapselta, joka on käynyt salaa äitinsä vaatekaapilla. En siis todellakaan aikuiselta naiselta.
     Olin jo pitkään ollut mieltynyt pörrötakkeihin, sillä niissä on jotain lapsenmielistä, mutta ne ovat myös naisellisia ja tyylikkäitä. Hintaluokka kirpaisi kuitenkin niidenkin kohdalla sen verran, että lopulta eksyin tori.fi:hin selaamaan käytettyjä vaihtoehtoja. Bingo! Heti ensimmäinen osuma oli juuri tunti sitten laitettu ilmoitus, jossa myytiin pari kertaa päällä ollutta, täydellisen mallista ja sopivan hintaista yksilöä. Niinhän siinä kävi, että tuo samainen takki roikkuu nyt meidän eteisessä henkarissa. En kestä kun se on niin ihanan pörröinen! IMG_0420

keskiviikko 31. elokuuta 2016

perjantai 15. huhtikuuta 2016

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Flowery

cats 005 028 006 027

Ei varmaan jää kellekään epäselväksi, että oon tykästynyt kukkakuosiin ja kukkiin, haha. 

    Piipahdettiin tosiaan Sellossa tässä yhtenä päivänä, ja yllätys yllätys sieltä lähti mukaan muutama vaatekappale, joista ne tärkeimmät näette kuvissa. Olen jo monena kesänä yrittänyt löytää tuollaisen kesähaalarin, mutta ne ovat aina olleet joko väärän mallisia tai varustettu tyhmällä kuosilla. Nyt vihdoin kuitenkin sekä malli, että kuvio täsmäsivät täydellisesti, ja hintakin sopi mukavasti mun budjettiin. Ainut huono puoli vaan on se, ettei kesävaatteille enää ole kauheasti käyttöä, joten täytyy malttaa odottaa ensi kesään tai toivoa salaa, että tälle syksylle ilmaantuisi taas äkkilähtö etelän lämpöön, että pääsisin korkkaaman tuon haalari-ihanuuden oikeassa käytössä.
     Ja älkää pelätkö, ei tästä oikeasti ole tulossa sivustoa, jossa esittelen pelkästään ostoksiani. Olen vain innoissani, kun kerrankin vaatekaupasta voi oikeasti ostaakin jotain, eikä vain ihastella kaikkea sitä, mihin ei ole varaa.

    Noin muuten mun kuulumiset on sitä samaa vanhaa, yritän keksiä tekemistä kotosalla. Oon yrittänyt saada luettua loppuun kirjaa, jonka lukeminen jäi kesken silloin kun auringonottokelit loppui, yrittänyt olla hyvä tyttöystävä pesemällä pyykkiä ja pitämällä muutenkin kämppää ojennuksessa ja tämän kaiken kivan keskellä koittanut selvitä hyttysen tai jonkun muun inhottavan puremasta, joka kutiaa niin, että mun sääressä on kohta kolo kaiken raapimisen jäljiltä. 
     Ettette luule, ettei mun elämässä oikeesti tapahtuis mitään, niin kyllä sitä aina silloin tällöin jotain oikeaakin tekemistä löytyy. Tuossa kuun ensimmäisenä juhlistettiin vähän poikaystävän kanssa, kun tässä on oltu yhdessä jo sellaiset yksitoista kuukautta. Vuosipäivä sen kun lähestyy. Ei sitä kyllä millään usko, aika on mennyt niin nopeasti ihan huomaamatta. Mutta niinhän se aika kuluu, hyvässä seurassa. <3
       Tämän lisäksi ohjelmaa on luvassa kotona käynnin ja armeijassa olevan veljen valan muodossa. Kiva päästä kotiin näkemään kavereita ja perhettä, ennen kaikkea sitä veljeä, kun tuon armeijan takia muutenkin harvat tapaamiset on yhä harvemmassa. En toki sano, ettei raskas reissu olisi tulossa, sillä Kajaaniin ei ihan puolen tunnin matka olekaan ja kotona käyminen saa aina aikaan järkyttävän määrän tunteita läpikäytäväksi. Mutta perhe on kuitenkin perhe, ja mulle tärkeä. Mikä tilanne sielä sitten onkaan, mulla on aina paikka siellä ja haluan käydä niin usein kuin voin. 

Eipä tälläkään kertaa tämän kummempaa, jatkan mun jokapäiväisiä puuhasteluja. Näyttää siltä, että parvekkeella tarkenisi ehkä ottaa aurinkoa kirjan parissa, mutta todennäköisesti jostain ilmestyy kasa ukkospilviä, jos sen teen. 

maanantai 28. heinäkuuta 2014

New in

001 015 005 009 016 021 007 013 003

Tässä vähän sekaisin synttärilahjoja, Ruotsin ostoksia ja jotain uutukaisia mitä kotiutin perjantaina Seinäjoelta. Oon aivan rakastunut näihin kaikkiin uusiin juttuihin, että tässä vaiheessa parempi olla hiljaa kuin kirjoittaa satasivuinen romaani siitä miten vieläkin huokailen näiden ihanuuksien edessä. Sitä ei vaan pärjää ilman laulavaa hammasharjaa, ei millään.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Uutta

017 007 cats 008 053 005 meitsie

       Tässä joitakin viime aikojen shoppailuja. Villiinnyin eilen ihan totaalisesti Keskisellä sovittamaan vaatteita, kun aikaa kerran oli, ja vastoin kaikkia odotuksia mukaan lähti kuin lähtikin jotain. Elokuvia lähti mukaan tuolla reissulla viisi, mukaanlukien Nälkäpelin kakkososa. Sitä onnesta halkeilun määrää, kun eilen pidin leffaillan sen parissa. Itkemistä ei tarvitse varmaan edes mainita, kyllä te tiedätte.
       Hassua, että kun olen jo kauan aikaa sitten luovuttanut uusien farkkushortsien metsästämisen, niin eilen kun edes ajatellut siihen suuntaan, niin täydelliset yksilöt oli yhtäkkiä roikkumassa rekissä siinä mun silmien edessä. Olin varautunut maksamaan niistä kolmekymppiä, mutta ei menty edes yli kahdenkymmenen euron! Voisko paremmin käydä? Mikä parasta, olivat myös päällä just semmoset kuin pitääkin. Happy!
        Kävelin sattumalta jonkun pöydän ohi, missä myytiin halvalla toppeja ja koska tuo väri oli aivan ihana, niin päätin huvin vuoksi sovittaa sitäkin. Se ei oikein ollut mitenkään päin mun päälle istuva, mutta näin mielessäni parannellun ja hieman tuunatun kuvan kyseisestä vaatekappaleesta ja päätin kotiuttaa sen. Hyvä päätös, koska pienen saksimisen jälkeen oon aivan rakastunut tuohon toppiin. 

Ulkona koko päivän paistanut aurinko kuvaa todella hyvin mun tän päivän fiiliksiä. En edes tiedä miksi olen ollut niin hyvällä tuulella koko päivän, mutta vaihteeksi kivaa näinkin. 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Hello Kitty

002        Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan? Vihdoin sain tänne asti kuvaa tästä monen viikon takaisesta hetkellisen inspiraation tuloksesta. Olin jo kauan ajatellut piristäväni tuota tylsää kokonaan valkoista hupparia ja tällaista sitten syntyi kun yhdistettiin minut, kangastussit ja luova hetki. Itse tykkään tuosta tosi paljon (no okei huolimatta siitä, että musta tussi meinasi kuivua liiasta värittämisestä ja lopputulos näyttää hieman liikaa juuri siltä.. ehkä lisäilen väriä joskus kun intoa riittää) ja Hello Kittyhän ei ole koskaan mulle liian lapsellinen.

    Ihanan piristävää huomata, miten ulkona alkaa päivä pitenemään ja on valoisaa vielä monta tuntia sen jälkeen, kun oon päässyt koulusta. Kevät meinasi jo melkein tulla kunnes.. satoi lunta. Aivan liikaa lunta. Huokaus.

    Melkein jo sainkin tästä angstivapaan postauksen, onneksi tuo lumi kuitenkin on hyvä valittamisen aihe. Ihanaa olla näin positiivinen ihminen.
     Kuten aina, syytän tästä lukiota ja sen aiheuttamaa stressiä ja väsymystä. Joskus mietin, miksi kummassa koskaan menin lukioon. Mitä hyviä puolia siinä on?
Saa päteä, kun ihmiset tekee yhdyssanavirheitä, eikä kukaan ihmettele tätä.
Muuta?
Enpä usko.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Uutukaisia

002 cats 004        Tämähän alkaa käydä historialliseksi, kun mua näkyy täällä jo kolmantena päivänä putkeen.

       Tässä muutamat uutuudet, joita olen viime aikoina itselleni hankkinut. Levi-jumpsuit, legginssit ja tuo maailman söpöin pikku-Hedwig on tuliaisia itselle Leviltä. Leffat on Keskiseltä, kun kävin taas pitkästä aikaa tonkimassa siellä elokuvahyllyjä ihan ostosmielessä. Se tunne kun saa lisätä muutaman uuden elokuvan leffakokoelmansa jatkoksi.

      Kiitokset muuten kaikista linkitetyistä blogeista! Olin iloisesti yllättynyt kun niitä blogeja tuli niin paljon, mahtavaa. Alan käymään niitä läpi sitten kun on sopiva väli ja esittelen joskus tulevaisuudessa jollain tavalla omat suosikkini.

torstai 2. tammikuuta 2014

02012014

        En tiedä mikä siinä on, kun aina yön pimeinä tunteina pyöriessäni sängyssä nukahtamisen vaikeuden tuskissa, tulee mieleen paljon asiaa ja ideoita, mitä voisin blogiin kirjoittaa ja siellä toteuttaa. Kuitenkin jostain kumman syystä sillä hetkellä, kun istun koneen ääreen ja olisi aika tehdä uusi kirjoitus blogiin, on kuin joku olisi puhaltanut mun pään tyhjäksi joka ikisestä ajatuksen poikasestakin. Mahtavaa.
007       Olin maanantaina kaveriporukalla Seinäjoella shoppailemassa ja syömässä (anteeksi, tiedän ettette ole valmistautuneet tähän ja siksi se voi tulla lievänä järkytyksenä) Pancho Villassa. Ei varmaan tarvitse edes mainita miten paljon rakastan sitä ruokaa. Sopi mun elämäntilanteeseen kyseisessä paikassa vierailu siksikin, että alkaa jouluruoka vähitellen tökkiä. Miksi sitä pitää aina ostaa niin paljon, että sitä syödään vielä pääsiäisenäkin?
      Kaupoilta löysin kuvassa olevan pipon lisäksi täydelliset mustat farkut, joita jo pitkään olin etsinytkin. Tähän kohtaan laittaisin emoji-hymiöistä löytyvät rukouskädet, jos se olisi mahdollista, sen verran turhankin helposti ne housut tällä kertaa löytyivät. Kiitos kaikille mahdollisille tahoille siitä, empä olisi enää yhteenkään sovituskoppien kilometrien pituiseen jonoon jaksanut mennä jonottamaan.

     Tilattiin äitin kanssa maanantaina mulle yhdistetty joulu- ja syntymäpäivälahja. Ajoissa ollaan, joulu kun meni jo ja synttäreistäkin vierähtänyt sellaiset viisi kuukautta. Mutta mitäpä siitä, todennäköisesti lahja on jo postissa matkalla ja saattaa tulla huomenna, can't wait!
Toinen asia mitä vaan ei jaksa odottaa, on huomenna Suomessa ensi-iltansa saava Justin Bieber's Believe -elokuva. Turhista turhin kysymys on, aionko mennä katsomaan kyseisen leffan. Onko teistä kukaan menossa katsomaan tuota?
     

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Shoppailuja part 123456789

cats 016 dogs       Shoppailua syyslomalla Seinäjoella part 2 ja tällä kertaa perheen kanssa, tuotti yllä näkyvää tulosta. Operaatio kaikin puolin täydellisen talvitakin metsästys oli myöskin ohi, kun Seppälässä tulin ulos sovituskopista hurmioitunut ilme naamallani ja astelin pois liikkeestä talvitakinkokoisen ostoskassin kanssa. Täydellisyys, vaikkei sellaista kuulemma olekaan olemassa. Nyt on. Kuva ei kylläkään anna oikeutta tuolle takille, mutta luulempa, että talvemmalla siitä tullaan näkemään kuvia mun päällä. Sitä odotellessa.
      
       Tällä viikolla oon viettänyt laittoman paljon aikaa kirjastossa. Mutta oikeasti, se on varmaan yksi mun lempipaikoista täällä. Ensinnäkin siksi, että rakastan kirjoja ja lukemista, mutta myös siksi, että siellä saa olla jotenkin enemmän oma itsensä kuin muualla täällä. En mä koskaan ajattele siellä ollessani, että mitäköhän joku nyt ajattelee jos teen näin tai istun tässä tuolissa noin. Vähän kuin olisi kotona. Tällaista paikkaa ei tahdo tältä paikkakunnalta löytyä. Tuntuu että minne meneekin, siellä on aina joku, jolla ei ole muuta mietittävää kuin se miten tyhmältä joku näyttää tai kuulostaa.

      Voisin harkita jossain vaiheessa postaavani taas jotain muuta kuin ostoksia. Jonkun silmiin saattaa vaikuttaa, että shoppailen paljon, mutta se on valitettava harhaluulo, ottaen huomioon, kuinka harvoin oikeesti pääsen "kunnon" kaupoille. Joskus melkein hävettää, kun on edelleen käytössä joitain samoja vaatteita, kuin mitä yläasteella.