Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ystävät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ystävät. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

29062014

021 036 cats 046 030 039 043 028

      Näiden kuvien perusteella saattaa näyttää oikein kesäiseltä ja aurinkoiselta, mutta se on harhakuva. Tai kyllä, aurinko paistoi ja tämän viikonlopun aikana on ollut välillä jopa oikeasti lämmin, mutta siihen se sitten on aika lailla jäänytkin. Mun matkakuume on kasvanut laittoman suureksi ja huolimatta siitä, että pian ollaan lähdössä rakkaaseen naapurimaahamme Ruotsiin käymään, niin en usko että siellä sen enempää tarvitaan aurinkorasvaa kuin täälläkään. Nyt pitäisi päästä johonkin oikein lämpöiseen kohteeseen. Ja äkkiä.
      Perjantaina ja lauantaina oli täällä meidän pikkukylässä jokakesäinen markkinatapahtuma Ryskööt ja siellä tuli kulutettua valtaosa päivästä. Erilaisia kojuja oli vaikka kuinka paljon, mutta minä tein ostoksia vain yhdessä. Hattarakiintiö on ainakin tälle viikolle täynnä, metrilakuihin oon vasta pääsemässä käsiksi. Onnellinen lapsi.
      Tulevalle viikolle toivoisin kunnon auringonottosäätä ja motivaatiota saada itseni taas pitkästä aikaa kiinni liikunnan ihmeelliseen maailmaan. Tälle päivälle toivoisin taikasauvaa, jolla saisin mun sekasorron vallassa olevan huoneeni järjestykseen muutamassa sekunnissa. Kiitos.

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Sunny Saturday

234 238 237 249 242 cats 253 Lauantaina sovittiin Niinan kanssa menevämme leffaan katsomaan Se toinen nainen (oli ihan sikahauska ja hyvä leffa, suosittelen!). Sitä edeltänyt aika käytettiin kuvaamiseen, kun oli niin ihana ilma. Tällä kertaa ihan vaan tällaisia perus asukuvia.
Miten mulla on sellainen käsitys, että tämänkaltaisissa asukuvissa yleensä pitäisi esiintyä bloggaajan itse? Noh, teen poikkeuksen sääntöön ja näin ei siis ole. Tai tarkemmin sanottuna otettiin myös musta pari kuvaa, mutta ei, ei ne vaan.. En osaa olla kameran edessä ja sitten kun näkee sen lopputuloksen, niin maan alle vajoaminen on se ensimmäisenä päähän pälkähtävä toimintasuunnitelma. Kuten monesti aiemminkin olen itselleni todennut, mun paikka on kameran takana, ei edessä.

torstai 2. tammikuuta 2014

02012014

        En tiedä mikä siinä on, kun aina yön pimeinä tunteina pyöriessäni sängyssä nukahtamisen vaikeuden tuskissa, tulee mieleen paljon asiaa ja ideoita, mitä voisin blogiin kirjoittaa ja siellä toteuttaa. Kuitenkin jostain kumman syystä sillä hetkellä, kun istun koneen ääreen ja olisi aika tehdä uusi kirjoitus blogiin, on kuin joku olisi puhaltanut mun pään tyhjäksi joka ikisestä ajatuksen poikasestakin. Mahtavaa.
007       Olin maanantaina kaveriporukalla Seinäjoella shoppailemassa ja syömässä (anteeksi, tiedän ettette ole valmistautuneet tähän ja siksi se voi tulla lievänä järkytyksenä) Pancho Villassa. Ei varmaan tarvitse edes mainita miten paljon rakastan sitä ruokaa. Sopi mun elämäntilanteeseen kyseisessä paikassa vierailu siksikin, että alkaa jouluruoka vähitellen tökkiä. Miksi sitä pitää aina ostaa niin paljon, että sitä syödään vielä pääsiäisenäkin?
      Kaupoilta löysin kuvassa olevan pipon lisäksi täydelliset mustat farkut, joita jo pitkään olin etsinytkin. Tähän kohtaan laittaisin emoji-hymiöistä löytyvät rukouskädet, jos se olisi mahdollista, sen verran turhankin helposti ne housut tällä kertaa löytyivät. Kiitos kaikille mahdollisille tahoille siitä, empä olisi enää yhteenkään sovituskoppien kilometrien pituiseen jonoon jaksanut mennä jonottamaan.

     Tilattiin äitin kanssa maanantaina mulle yhdistetty joulu- ja syntymäpäivälahja. Ajoissa ollaan, joulu kun meni jo ja synttäreistäkin vierähtänyt sellaiset viisi kuukautta. Mutta mitäpä siitä, todennäköisesti lahja on jo postissa matkalla ja saattaa tulla huomenna, can't wait!
Toinen asia mitä vaan ei jaksa odottaa, on huomenna Suomessa ensi-iltansa saava Justin Bieber's Believe -elokuva. Turhista turhin kysymys on, aionko mennä katsomaan kyseisen leffan. Onko teistä kukaan menossa katsomaan tuota?
     

torstai 17. lokakuuta 2013

17102013

cats 051 018      Viime postauksen jälkeen oon ehtinyt yökyläillä Hanskilla pitkästä aikaa koko kaveriporukalla, käydä uimassa, uhmata flunssaa ja kuntoilla, syödä vähän mitä sattuu, shoppailla Seinäjoella kavereiden kanssa, nauttia jälleen kerran Pancho Villan ruuasta, katsella ikkunasta kun ensilumi sataa maahan ja katsoa elokuvan, jonka oon pitkään halunnut nähdä.
      On ollut aivan ihanaa nähdä kavereita pitkästä aikaa ja viettää kunnolla aikaa yhdessä. Vaikka aina jossain keskustelujen lomassa joku on saattanutkin huokaista, että "voi että se ja se koulujuttu pitäis vielä tehdä...", niin oon silti saanut rentouduttua nyt lomalla ihan kunnolla. Oli jo varmaan aikakin pitää vähän taukoa stressistä, pian sitä joka tapauksessa saadaan lisää, kun edessä on jälleen yksi koeviikko. Mutta ei nyt puhuta siitä.
      En löytänyt Seinäjoelta oikein mitään, vaikka jälleen kerran sovitin ties kuinka montaa vaatekappaletta. Kuitenkin kaikki mitä mukaan lähti, oli sellaista mitä olin etsinytkin. Ihan onnellinen siis olen, vaikka ääni voi muuttua kellossa taas sitten maanantaina, kun on lähdössä kouluun, eikä vaatekaapissa edelleenkään ole mitään päällepantavaa. Vielä vähemmän nyt, kun silloin jokunen aika sitten siivousvimmassa menin taas heittämään kaikki vähälle käytölle jääneet rievut pois.
014 016 030 050 dogs     Oon aivan täysin rakastunut tuohon T-paitaan ja pipoon. Tekis vaan mieli käyttää niitä koko ajan! En oo oikein koskaan tykännyt punaisesta väristä, mutta tuohon paitaan se sopii. Muutenkin kiva pukeutua johonkin vähän erilaiseen, kuin mihin oon tottunut. Vaihtelu virkistää, mutta en aio unohtaa, että pinkki on aina pinkki.
     Katoin eilen tuon Henkien kätkemän ja täytyy sanoa, että vaikka en mikään suunnaton mangan ystävä olekaan, niin toi oli hyvä. Täytyy ihailla Miyazakin mielikuvitusta ja luovuutta. Ja pitkäjänteisyyttä! Musta tuskin olisi piirtämään noin pitkää elokuvaa KÄSIN. Ei voi kun hattua nostaa hänelle.

lauantai 21. syyskuuta 2013

New heels

002 003 011        Mun kaveri oli hankkinut itselleen nuo kengät Huuto.netistä, mutta jostain syystä ne eivät sitten olleet olleet hänen juttunsa. Kiitos sen, että tää kaveri sattuu olemaan niin ihana ihminen ja sen, että meillä on saman kokoinen jalka, nuo kengät ovat nyt minun. Olenko edes rakastunut??
       Nuo jalassa jopa meikäläistä voisi sanoa pitkäksi. Ja se on jo jotain se!

      Muita kuulumisia sen verran, että olen erittäin iloinen, että eletään taas viikonloppua. Täysi jakso ei paljon jätä voimia jäljelle ja oonkin iltaisin ihan loppu kun painun pehkuihin. Ja turha kai edes mainita, että aamuisin väsymys on samaa luokkaa.
      Mutta toisaalta musta tuntuu, että oon alkanut löytää jonkinlaista kunnollista opiskelurytmiä. Voihan se tosin olla, että se johtuu vain siitä, että uusi jakso on just alkanut ja intoa löytyy vielä edes hitusen. Joka tapauksessa oon alkanut varata oikeesti aikaa läksyjen tekoon ja kun oon tarkemmin järjellä ajatellut, niin ei mulla tosiasiassa mitään muutakaan tekemistä useimmiten ole, kunhan motivaatio puuttuu ja laiskuus nostaa päätään. Mutta josko tää tästä lähtis luistamaan. Sen verran oon jo ainakin laittanut merkille, että matikka sujuu taas. Happy!

     Tää lauantai on kulunut lueskellessa, huonetta siivotessa ja musiikkia kuunnellessa. Aattelin, että ehkäpä illalla vois katsastaa jonkun leffan, ellei taas yllättävä väsymys iske. Tunnen itteni niin vanhaksi, kun en enää nykyään jaksakaan valvoa niin pitkään. Edes viikonloppuisin silmät ei toisinaan pysy auki enää kymmenen jälkeen.
      Nyt mulla kuitenkin on sellainen kutina, että tää vois olla taas yksi Potter-illoista. Tuntuu, että siitä on ikuisuus kun oon kattonut niistä mitään. Tosiasiassa kuitenkin katsoin just koeviikolla Puoliverisen prinssin. Kai elokuviakin sitten voi ikävöidä samoin kuin jotakuta, jota ei ole tavannut aikoihin. Mä ainakin voin.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Colourful autumn

052 029 022 026 037 072 039 063 040          Käytiin kuvaamassa viime sunnuntaina Niinalle uutta profiilikuvaa Facebookkiin. Mustakin otettiin parit kuvat, mutta alemmuuskompleksi ei sallinut mun julkasta niitä täällä, hyvä että itse kehtasin katsoa niitä kuvia päivänvalossa.
         Leikittiin vähän syksyn väreillä ja kasvillisuudella. Itse tykkään näistä kuvista tosi paljon, entäs te?

lauantai 10. elokuuta 2013

Jos mä oon oikee

011 049 017 013 033 080 083 039 091 071 108 Oltiin Niinan kanssa kuvaamassa noin viikko sitten. Mä en oo monestikkaan kuvannut ihmisiä, joten ois kiva kuulla teidän mielipiteitä näistä kuvista. :-)

Ps. Oon rakastunut tähän biisiin

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Helsinkiä ja niin edelleen

cats 002 006 007 009 Nyt se odotus on sitten ohi ja oli se kyllä todellakin sen arvoista! Meno oli ihan mieletön ja Justin vaan on niiiiiin IHANA!♥ Se oli ihan kun joku nukke, kun se ilmesty sieltä niiden siipiensä kanssa ja mun on ihan hirveen vaikee vieläkään tajuta, että mä oikeesti näin sen. Se ei ollutkaan mikään keikkavideo youtubesta vaan se oikeesti oli siinä ihan mun silmien edessä. Mieletöntä. Kuvia otin puhelimella ja niitäkin on vaan pari, kun mä keskityin niin täysillä elämään hetkessä.(kuvasaldo tolta reissulta muutenki päätähuimaava, vaikka mulla sentään oli kamerakin mukana..) Ja aivan liian nopeeta se olikin ohi. Jäljelle jäi vaan mahtava muisto ja haikee fiilis, kun mä koko ajan vaan ajattelen että en varmaan nää sitä enää ikinä. Mutta toivottavasti Justin tulee vielä uudelleen Suomeen joskus, sen on pakko tulla! Eletään toivossa. Nyt kun nää oleellisimmat on sanottu, niin selostan vähän muuta tosta meidän reissusta. Perjantaina mentiin junalla Helsinkiin ja kierreltiin kaupoilla ennen kuin mentiin Hartwallille. Siellä en voinut vastustaa kiusausta kun näin tuon paidan en vaan voinut kun olin jo kauan kuolannu tota kun näin sen jossain nettikaupassa ja sitten hinnasta välittämättä ostin sen. Ja koska en muuta vielä ollut ostanutkaan kuin nuo ihanat blingbling kuoret puhelimeen, niin ajattelin että eihän täältä nyt tyhjin käsin voi lähteä kotiin. ;-) Yövyttiin mun kummeilla ja sitten lauantaina hypättiin taas junaan ja tultiin takas Alavudelle. Tuliaisina Helsingistä paidan ja puhelimen kuorten lisäksi toin sitten järkyttävän flunssan. Olo on ollut pari päivää niin kuollut ja aamulla kun herää niin tekisi mieli vaan nukkua ikuisuuksia, kun ei halua nousta sängystä ja kohdata sitä helvetillistä oloa. Tää on niin selvästi joku bakteerien kosto siitä, ettei ne oo saanu iskettyä muhun kunnolla sitten syksyn. Koska mun viikonloppu oli muuten niin Justin täyteinen, niin vastapainoksi sille oli aivanaivanaivan pakko katsoa Kuoleman varjelukset lauantaina. Enkä tiedä onko se mahdollistakaan, mutta en oo ikinä itkenyt niin paljon sen leffan aikana. Vaikka aina itken ihan hulluna, niin en ikinä ennen noin paljon. Kuulin portaista äitin askeleet ja se tuli kysymään että "mikä kauhia sulla oikee o?" ja vaikka en sen ilmettä nähnytkään niin mitä ilmeisemmin se facepalmas mua aikalailla, kun vastasin sille et "noku Kalkaros kuoli". :-D Huhhuh kun tästä tekstistä tulee taas romaani ja oikeestaan tää on taas niin sekavaa, että hyvä jos ykskään saa selvää. Mutta juu tosiaan mun vappu menee kotona potiessa flunssaa, ei sen kummempaa menoa ja meininkiä. Viettäkää te oikein hulvattoman mahtava vappu! :-)
Ps. Vitsi että kesä lähestyy nopeeta, mun days until laskuri ilmotti et kesälomaan on 31 päivää, huippua!
Pps. Noi mukit ei lasit ei liity oikeestaan yhtään mihinkään, mutta ostin ne kerran Keskiseltä ja unohtu kuvata ne niin siinä nyt sitten ovat sekottamassa tätä postausta entisestään.