New heels

       Mun kaveri oli hankkinut itselleen nuo kengät Huuto.netistä, mutta jostain syystä ne eivät sitten olleet olleet hänen juttunsa. Kiitos sen, että tää kaveri sattuu olemaan niin ihana ihminen ja sen, että meillä on saman kokoinen jalka, nuo kengät ovat nyt minun. Olenko edes rakastunut??
       Nuo jalassa jopa meikäläistä voisi sanoa pitkäksi. Ja se on jo jotain se!

      Muita kuulumisia sen verran, että olen erittäin iloinen, että eletään taas viikonloppua. Täysi jakso ei paljon jätä voimia jäljelle ja oonkin iltaisin ihan loppu kun painun pehkuihin. Ja turha kai edes mainita, että aamuisin väsymys on samaa luokkaa.
      Mutta toisaalta musta tuntuu, että oon alkanut löytää jonkinlaista kunnollista opiskelurytmiä. Voihan se tosin olla, että se johtuu vain siitä, että uusi jakso on just alkanut ja intoa löytyy vielä edes hitusen. Joka tapauksessa oon alkanut varata oikeesti aikaa läksyjen tekoon ja kun oon tarkemmin järjellä ajatellut, niin ei mulla tosiasiassa mitään muutakaan tekemistä useimmiten ole, kunhan motivaatio puuttuu ja laiskuus nostaa päätään. Mutta josko tää tästä lähtis luistamaan. Sen verran oon jo ainakin laittanut merkille, että matikka sujuu taas. Happy!

     Tää lauantai on kulunut lueskellessa, huonetta siivotessa ja musiikkia kuunnellessa. Aattelin, että ehkäpä illalla vois katsastaa jonkun leffan, ellei taas yllättävä väsymys iske. Tunnen itteni niin vanhaksi, kun en enää nykyään jaksakaan valvoa niin pitkään. Edes viikonloppuisin silmät ei toisinaan pysy auki enää kymmenen jälkeen.
      Nyt mulla kuitenkin on sellainen kutina, että tää vois olla taas yksi Potter-illoista. Tuntuu, että siitä on ikuisuus kun oon kattonut niistä mitään. Tosiasiassa kuitenkin katsoin just koeviikolla Puoliverisen prinssin. Kai elokuviakin sitten voi ikävöidä samoin kuin jotakuta, jota ei ole tavannut aikoihin. Mä ainakin voin.