Your words can murder

         Oon selvinnyt koeviikosta, joka mun osalta on nyt ohi. Tuskin selvisin matikankokeesta, mutta antaa sen nyt olla. En nähnyt eilen vilaustakaan epäonnesta, vaikka oli perjantai kolmastoista. Tosin epäilen vakavasti, että liikkeellä oli muutama Ankeuttaja. Niin paljon oli sumua ilmassa, että hyvä kun näin ajaa kouluun. Kylmäkin oli.
       Saatoin törmätä eilen mun itsetuntoon. Se tuli ihan yllättäen vastaan, mutta luulen että tunnistin sen. Sinä joka eilen luulit olevasi kai erittäin ovela ja nähdessäsi mun päällä Harry Potter-paidan mutisit mun perään: "Iiiih, tykkään Harry Potterista..", niin kyllä, näin on. Ymmärsit paidan merkityksen täysin oikein.
      Joskus aiemmin olisin punastunut kauttaaltaan ja vannonut mielessäni, etten ikinä kehtaisi kulkea tuolla paidalla enää julkisella paikalla. Mutta mä olin ja olen liian ylpeä mun pakkomielteestä Potteriin tehdäkseni enää niin. Mä en välittänyt tuosta kommentista, vaan jatkoin pää pystyssä eteenpäin ja oikeastaan mua melkein nauratti koko tilanne. Joten sinä älynjättiläinen tuolloin Keskisen pihassa, sun piikkis osui hutiin. Ja mä löysin ainakin murusen siitä, mitä joskus kadotin. Tai jos olen eläissäni sitä edes omistanut. Mutta tuntuu hyvältä kasata itsetuntoa kokoon. Ehkä jonain päivänä osaan olla täysin oma itseni, välittämättä muiden mielipiteistä ja arvostelevista katseista.
Mä uskon ihmeisiin.
     Tänä viikonloppuna on aikaa. Aikaa olla miettimättä koulua, läksyjä, mitään ikävää. On aikaa nauttia elämästä, elokuvista, hyvästä kirjasta ja musiikista. Tulossa on se hetki, kun maanantai aamuna sinkoan ylös sängystä ja panikoin koulusta myöhästymistä, kunnes tajuan, että mulla onkin vapaapäivä. Samoin tiistai aamuna. Sen pidemmälle en aio vielä ajatella. En tulevaa täpötäyttä lukujärjestystä, en kokeiden tuloksia enkä varsinkaan sitä todennäköisyyttä, että joudun uusimaan matikankokeen. Voisiko sanan "vektori" poistaa maailmankaikkeudesta?
Uskon edelleen ihmeisiin.

Ps. Tää biisi on uskomaton. Musta toi ääni on aivan upea!