maanantai 14. elokuuta 2017

Mansikkakriisi

IMG_2042 Viime kesänä tuli ostettua mansikoita ihan surkean vähän, mikä osaltaan johtui ylipäätään todella surkeasta sadosta. Päätin jo silloin, että seuraavana kesänä sitten herkutellaan mansikoilla oikein olan takaa. No, ollaanhan me taidettu jopa kaksi puolen kilon rasiaa ostaa tänä kesänä. Huokaus.

Tiedättehän, kun aikaisin keväällä ja sitten taas syksyn tullen alkaa raastava meuhkaus auton renkaiden vaihdosta. Elin siinä toivossa, että näin kesällä saisin elää rauhassa tuollaiselta kuluttavalta jauhamiselta ja vaahtoamiselta, mutta epäonnekseni tajusin, että kesäisin tuo samankaltainen päivittely alkaa aiheesta "mansikkalaatikko ja sen pakastaminen".
    Toisaalta mä haluan yrittää ymmärtää, onhan se minunkin mielestäni kiva, että pakastimesta löytyy talviaikaan marjoja, kun niitä ei tuoreina silloin saa. En silti koe olevani vielä siinä iässä, että minun tarvitsisi saada harmaita hiuksia mansikkalaatikon hankkimisesta edulliseen hintaan. Meidän suhteen toinen osapuoli on kuitenkin ottanut tämän aivan sydämenasiakseen, ja läpi kesän on aiheesta käyty keskustelua. On kauhisteltu liian korkeaa hintaa ja odotettu sen tippumista. On luettu niinkin luotettavasta lähteestä kuin Iltasanomat, että milloin se paras mansikkakausi oikein alkaa. On yritetty ostaa edelleen aivan ylihintaista mansikkalaatikkoa, koska Iltasanomat uhkaa mansikkakauden olevan vähitellen lopuillaan. On haukuttu minut mennen, tullen ja palatessa, koska en anna ostaa ylhintaista mansikkalaatikkoa ja tämän takia jäämme nyt ilman pakastemansikkaa. Kyllä sitä alkaa tuntea itsensä vanhaksi, kun tällaiset ovat kinastelun aiheet meidän parisuhteessa nykyään.

Lopulta kuitenkin koitti se päivä, kun se laatikko vihdoin kannettiin kaupasta kotiin, ja kyllä oli pojalla tyytyväinen ilme naamalla, haha. Nyt on mansikkaa talveksi ja pakastin taas hetken aikaa aivan tupaten täynnä. Jätettiin me osa naposteltavaksikin, koska vaikka pakastemarjoja on hyvä olla talven varalle, niin kyllähän ne suomalaiset marjat parhaita ovat ihan tuoreeltaan!

Mansikkakriisi tälle kesälle selätetty. Nyt pieni hengähdystauko ennen kuin talvirenkaiden vaihto alkaa tulla ajankohtaiseksi (tai ainakin siitä pitää alkaa jo repimään stressiä ja pohtia päivittäin, että vaihtaako vai ei). IMG_2064
Ps. Älkää ymmärtäkö väärin, kyllä mä tuota toista rakastan. <3 Luojan kiitos se ei kirjoita blogia kaikista mun vouhotuksista.. :D

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Ihana Tampere

IMG_1966 IMG_2004 IMG_1958
Ihana kesäinen Tampere! Vaikka kuvitus onkin suppea, ehdittiin me kuitenkin noiden muutaman päivän aikana tehdä muutakin kuin ihailla nättejä auringonlaskuja ja notkua Tammerfest-alueen läheisyydessä. Ensimmäisenä iltana koettiin todellinen elämys, kun mun kummisedälle järjestetty synttäriyllätys paljastui muutaman tunnin mittaiseksi saunomiseksi vesillä. Paljulla varustettu saunalautta oli kyllä jotain, mitä tuskin koskaan enää tulen kokemaan. Kyllä sitä kelpasi saunan lämmössä katsella ohi lipuvia maisemia koko seinän kokoisesta ikkunasta.
    Samaisena keskiviikkoiltana laskettiin velipojan kanssa tunteja keskiyöhön, jolloin oltaisiin virallisesti meidän syntymäpäivän puolella. Kellon lyötyä kaksitoista vedettiin hampaat jäädyttävät Jägermeister-shotit naamaan, ja onnitteluhalaukset päälle. Äitin saavuttua paikalle saatiin vielä kuulla koko porukan hoilottama onnittelulaulu keskellä tupaten täyttä kapakkaa äidin mukaan tasan sillä kellonlyömällä, jolla virallisesti oltiin tähän maailmaan putkahdettu. Olihan se noloa, mutta tuskin olisin voinut kuvitella onnistuneempaa tapaa täyttää vuosia.
    Torstaiksi oltiin varattu pöytä Viikinkiravintola Haraldista, ja se oli kokemuksena kaikin puolin onnistunut. Ruoka oli todella hyvää, seura vielä parempaa ja syntymäpäivien kunniaksi saatiin vielä mummon tarjoamat todella ihanat synttärijuomat. Oli ihana olla koolla koko porukan voimin, mitä enää tuon jälkeen ei kyseisellä reissulla tapahtunutkaan. Ehdittiin myös pienellä porukalla käydä ihanassa kissakahvilassa. Kunpa olisin saanut pakata edes muutaman niistä ihanista karvaturreista mukaani!
     Illemmalla lähdettiin festareiden ulkopuolelle kuuntelemaan Apulantaa ja Haloo Helsinkiä. Koska näiden kahden välissä oli melkoinen tauko, päätettiin me lähteä sillä välin syömään. Mainitsemisen arvoista tämä on siksi, että tuo oli ensimmäinen kerta kun töiden aloittamisen jälkeen kävin subissa asiakkaana ja voi pojat että olikin outoa seistä tiskin sillä puolen.
     Mahat täynnä jaksoi taas lähteä katselemaan festarimeininkiä, ja kyllähän se Haloo Helsinki laittoi bileet pystyyn, jopa niinkin kaukaa katsottuna. Itse en ole kyseistä bändiä koskaan livenä nähnyt, mutta keikkakuume nousi kyllä nollasta sataan sekunneissa heti ensimmäisten sointujen kajahtaessa ilmoille. Vielä joskus minäkin pääsen ihan virallisesti heidän keikalleen! IMG_1973 IMG_2010

Perjantai me vietettiin tottakai Särkänniemessä, kun kerran Tampereella oltiin. Tuoksi päiväksi ei ollut luvattu kovin hyvää säätä, mutta pitkähihainen paita osoittautui melko äkkiä todella huonoksi vaatevalinnaksi. Päivä olikin yhtäkkiä niin lämmin, että sekä Koskiseikkailu että Tukkijoki olivat päivän todellinen hitti. Tukkijoessa kastuneita vaatteita me päädyttiin kuivattelemaan uuteen Hype-nimiseen laitteeseen. En ole eläissäni jännittänyt mitään laitetta niin paljon, olin hetken jo varma että pyörryn jo siinä jonottaessa. Lopulta se osoittautui kuitenkin koko puiston parhaaksi laitteeksi, se oli jotain niin mahtavaa. Hype oli todellinen, kun saatiin jalat taas tukevasti maan pinnalle. Päivän päätteeksi käytiin vielä katselemassa maisemia Näsinneulasta käsin. Lähtiessämme ostimme jäätelötötteröt, koska hei, eihän huvipuistopäivä ole mitään ilman herkkuja.
    Illaksi suunnattiin taas festarien läheisyyteen odottelemaan Antti Tuiskun esiintymistä. Sitä ennen käytiin haukkaamassa vähän jotain Pancho Villassa. Uskaltauduin ensimmäistä kertaa kyseisessä ravintolassa tilaamaan jotain muuta kuin perus burgeriannoksen, ja en kyllä pettynyt! Täytyy muistaa jatkossakin toisinaan poistua omalta mukavuusalueeltaan, sitä saattaa yllättyä positiivisesti.
    Ajattelin aiemmin, että en viitsi laittaa rahaa festarilippuun, että kuuleehan sen keikan sieltä ulkopuoleltakin. Torstaina tämä toimikin vielä hyvin, ja saatiin ihan rauhassa nauttia keikasta. Perjantaina kuitenkin viikonlopunviettäjät olivat lähteneet liikkeelle ja tajusin, että mun paikka olisi ehdottomasti ennemmin ollut siellä lavan edessä todellisten fanien joukossa, kuin alueen ulkopuolella jos minkälaisten rellestäjien joukossa. Siellä lavan edessä olisin ollut ihmisten joukossa, jotka ovat oikeasti tulleet nauttimaan siitä musiikista ja sen tuomasta fiiliksestä. Ulkopuolella meno oli selvästi se, että sinne oltiin tultu musiikin sijaan nauttimaan omista halvoista juomista, koska onhan tuollainen tapahtuma taas yksi todella huono tekosyy juoda. En sano etteivätkö ihmiset saisi tulla alueen ulkopuolelle fiilistelemään, mutta tajusin vain itse olevani todella väärässä paikassa. Tiedänpä ensi kerralla, että ostan lipun, niin ei tarvitse pettyä. En mitenkään pidä itseäni muita parempana, mutta kyllä sitä vähän alkoi miettiä että minkälaisia eläimiä me ihmiset osataankaan olla, kun siinä seisoskellessamme tajuttiin lähettyvillä hiippailevan vartijamiehen olevan palkattu siihen vahtimaan, etteivät ihmiset käy kuseksimassa läheisten talojen pihoille. Seriously bro? Just saying.
     Lauantaina koitti sitten se hetki, kun on pakattava laukut, hypättävä autoon ja suunnattava sen nokka kohti kotia. Olisin kyllä mielelläni voinut jäädä vielä muutamaksi päiväksi katselemaan Tampereen menoa, mutta ensi kerralla sitten lisää.

Näin tiivistettynä vielä, reissu oli kaikin puolin onnistunut ja nyt on taas matkassa monta hyvää muistoa lisää. Ainut asia mikä jäi harmittamaan oli se, että festarirannekkeiden velvoittamana ja noin muutenkin kaikki säntäilivät koko ajan kuka mihinkin, niin että koko porukalla vietetty aika jäi todella vähäiseksi. No, ensi kesänä uusi yritys. Sitä odotellessa!


torstai 3. elokuuta 2017

Kuulumiskatsaus

Aina kesän alussa sitä miettii, että tänä kesänä otan paljon kivoja kuvia. Aina kun lähtee jonnekin reissuun, ajattelee sitä sielläkin ottavansa oikein monta kivaa kuvaa. Ajatukseksi se sitten monesti jääkin, niin tälläkin kertaa. Välillä kaipaan takaisin aikaan, kun jaksoin ottaa kameran mukaan kaikkialle, ja sen hillittömän räpsimisen tuloksena sain aikaan oikeastikin ihan kivoja kuvia. Muistan kyllä myös joskus tuolloin ajatelleeni, että monet hetket menevät minulta ohi juuri siksi, että elän ne ainoastaan kameran linssin kautta. Tässäkin asiassa olisi mukava löytää se kultainen keskitie.

Sen olen kuitenkin oppinut, etten enää ota blogin kirjoittamisesta paineita. Teen sitä silloin kun se sujuu ja tuntuu oikealta. En halua tuoda tähän pakkopullan makua, sillä olen aina nauttinut kirjoittamisesta, ja blogin pitäminen on aina tuntunut minulle oikealta paikalta tuoda itseäni esille. Tänne saan muiden nähtäväksi ottamani valokuvat, jotka muuten vain unohtuisivat tiedostoina toistensa perään jonnekin tietokoneen syövereihin, eikä niitä tulisi ikinä katsottua. Samalla saan jakaa maailmalle päässäni surraavat ajatukset, eikä niitä tarvitse kaikkia kantaa yksin päänsä sisällä. Jälkikäteen on mukava selata tekemiäni päivityksiä taaksepäin, ja muistella menneitä kuvien muodossa, sekä lukea, millä fiiliksellä kullakin hetkellä olen ollut.
      Valokuvausta harrastuksenani pitävänä ihmisenä koen kuitenkin toisinaan syyllisyyttä siitä, että kamera saattaa joskus nököttää pitkiäkin aikoja omalla paikallaan hyllyssä. Töiden takia toki vapaa-aikakin on toisinaan kortilla, mutta pahimmalta se tuntuu hetkinä, kun voisi napata kameran mukaan ja lähteä minne ikinä tahtoo, mutta ei vain yksinkertaisesti jaksa tai huvita. IMG_2018
Yritän kuitenkin ajatella niin, että jos ei tunnu siltä, niin ei ole pakko. Elämästä on kuitenkin tarkoitus nauttia, joten miksi tehdä väkisin asioita, jotka eivät sillä hetkellä tunnu hyvältä tai oikealta. Juuri nyt mulla on sellainen olotila, että halusin tulla kertomaan tänne viimeisimmät kuulumiset ja ajatukset, sekä jakaa pari kuvaa, jotka otin eräänä päivänä ostamastamme ruusukimpusta.

Lomat on nyt lomailtu. Edellinen työvuorolista, jossa näkyi lähinnä pelkkiä vapaapäiviä on nyt vaihtunut seuraavaan, täysin päinvastaiseen yksilöön. Töitä saa painaa sen minkä ehtii, ja vapaapäivistä osaa taas ottaa kaiken ilon irti nyt, kun niitä on niin harvoin tarjolla. En ole mitenkään katkera, mutta onneksi nämä lämpöiset ja kesäiset päivät alkoivat samana päivänä kuin mun työtkin jatkuivat. Just saying.

Täytin vuosia tuossa heinäkuun puolella. 21 vuotta paukahti mittariin tuosta noin vaan, mutta lupaan silti olla aivan yhtä lapsenmielinen kuin tähänkin asti, enkä tunnusta edelleenkään olevani täysin aikuinen. Kuinka vanhaksi täytyy elää, että sitä kuuluisaa iän tuomaa viisautta alkaa muodostua?
     Synttärihulinat osuivat jälleen päällekkäin Tampereen-reissun kanssa. Perinteeksi pyrkivä 'Tammerturnaus' sujui taas oikein mukavasti, ja seuraavaa kertaa odotellaan jo. Tuosta reissusta enemmän juttua myöhemmin muutamien kuvien kera. IMG_2014
Saatiin vihdoin taas yövieraita tänne isolle kirkolle, kun mun äiti miesystävineen majoittui meidän sohvalle pariksi yöksi. Monenmoista tuli taas touhuttua. Kyllä se on aina yhtä ihanaa, kun nuo kaksi tulevat käymään! <3

Vaikka edessä onkin monta rankkaa työpäivää ja jostain syvältä mun sisältä kuuluu pieni ääni joka hokee "lopputili, lopputili, lopputili", niin en anna periksi vaan selviän, koska olenhan sisukas suomalainen. Yritän nauttia näistä viimeisistä kesän rippeistä, ja suuntaan avoimin mielin kohti syksyä. Siitäkin huolimatta, että olen jokseenkin katkera, kun tälläkään kertaa ei syksyllä ala koulu. Se oli jo niin lähellä tällä kertaa, joten hammasta purren ja uutta yritystä. Olenhan sisukas suomalainen.

torstai 27. heinäkuuta 2017

Viimeinen otos Turusta

IMG_1666 IMG_1695 IMG_1925
Viimeiset fiilistelykuvat Turusta. Hassua, että vaikka Turkukin on vain vajaan parin tunnin ajomatkan päässä kotoa, oli fiilis siellä aivan kuin olisi ulkomailla ollut. Kai sen tekee vain se uusi ja vieras kaupunki, ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Tekemistä keksi aivan erilailla kuin kotona, ja jo pelkkä kaupungilla kävely ja maisemien katselu oli paljon mielekkäämpää, kuin puhkikolutuilla kotinurkilla.

Parasta vieraassa kaupungissa on tutustua uusiin ravintoloihin ja ruokaelämyksiin, joihin kotikaupungissa ei ole tullut törmättyä. Tälläkin kertaa yritettiin pitäytyä ravintoloissa ja kahviloissa, joita kotipuolesta ei löydy. Onnistuttiin löytämään ainakin todella hyvä burgeripaikka Hello!, josta herkullisten ja mielenkiintoisten hampurilaisten lisäksi sai valittua ranskalaisten sijaan bataattiranskalaisia. Itse olen aivan hulluna bataattiranskalaisiin, ja vaihdan tavalliset ranskalaiset niihin aina jos se vain on mahdollista. Jos löytyy muita bataattiranskalaisten ystäviä niin voin vinkata, että tuossa paikassa ne olivat juuri niin täydellisiä ja rapeita kuin niiden kuuluukin. Iso suositus! IMG_1908 IMG_1689 IMG_1922 IMG_1680 IMG_1918 IMG_1938 IMG_1672
Kaikessa kokonaisuudessaan oli oikein kivat pari päivää Turussa. Sitä vaan jäin ihmettelemään, että millä perusteella Turkua kutsutaan Suomen pers*reiäksi, sillä molemmilla kerroilla siellä vieraillessamme, on tuo kaupunki kohdellut meitä todella hyvin. Eikä vähiten säiden puolesta, sillä tippaakaan liioittelematta en ole kokenut yhtäkään noin kesäistä päivää sitten tuon reissun.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Turisteina Turun linnassa

IMG_1713 IMG_1731 IMG_1816 IMG_1719 IMG_1759
Toisena päivänä Turussa lähdettiin tarkastamaan nähtävyyttä, joka edelliskerralla unohdettiin aivan tyystin, nimittäin Turun linna. Itse olen aikoinaan käynyt kyseisessä paikassa luokkaretkellä, minkä takia itselläni ei ollut hirveä hinku edes käydä koko linnassa, mutta koska Jussi ei ollut siellä koskaan käynyt, oli meidän korjattava aukko hänen sivistyksessään. Täytyy myöntää, että oli se linnassa kiertely lopulta todella mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista. Toki tuota kierrosta oli varmasti muutettu ja uudistettu sitten viime käyntini. Lisäksi kun tällä kertaa linnaa pääsi kiertämään ilman opasta ja tylsiä jorinoita kaiken maailman herttuoista ja linnanrouvista, saattoi sekin tehdä kokemuksesta vähemmän puuduttavan ja tylsän. IMG_1741 IMG_1858 IMG_1839 IMG_1840 IMG_1775 IMG_1829
Aloitettiin kierros juomalla kahvit linnan pihalla hiukan turhankin kirkkaassa auringonpaisteessa (terveisin nimimerkki unohdin aurinkolasit autoon). Siitä seuraavat pari tuntia kuluivatkin kuin siivillä linnaa kierrellessä ja ihmetellessä. Ulospäästyämme todettiin, että olikin jo aika ruveta metsästämään lounaspaikkaa. Tuolla siis todella saa ajan kulumaan ihan mukavasti, ja vastoin omia muistikuviani, oli kierros kaikkea muuta kuin tylsä. Pistin myös merkille, että kierroksella törmättiin moneen lapsiperheeseen ja näin tarkemmin ajateltuna on kyllä totta, että linnan kierroksesta oli tehty mielenkiintoinen kokemus niin lapsille kuin aikuisillekin. Ihan mahtava tapa saada lapset kiinnostumaan oman maan historiasta, ja onhan se myös hyvä, että kierros on aikuisillekin viihdyttävä, eikä muistuta lähinnä tylsää historianluentoa. IMG_1702 IMG_1872 IMG_1845 IMG_1797 IMG_1878 IMG_1776 IMG_1752 IMG_1715 IMG_1824 IMG_1883 IMG_1898 IMG_1891

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Naantalin aurinko

IMG_1652 IMG_1610 IMG_1627
Mulla alkoi juhannuksen jälkeen viikon mittainen loma, josta oli tietenkin otettava kaikki irti. Vaikka hetki sitten muistin tuosta lomasta vain tämän edelleen piinaavan flunssan (tiedättehän, tunnolliset työntekijät sairastaa aina vain lomilla), niin näitä kuvia läpi käydessäni palasin kyllä todella noihin, uskokaa tai älkää, kesäisiin ja aurinkoisiin tunnelmiin.
    Alkuviikko levättiin ja hengähdettiin juhannuksen rientojen jäljiltä, mutta keskiviikkona pakattiin laukut autoon ja lähdettiin huristelemaan kohti Turkua. Meillä oli siellä hotellihuone varattuna kahdeksi yöksi. Menomatkalla poikettiin reitiltä sen verran, että suunnattiin aamupäiväksi katselemaan maisemia Naantaliin. Täytyy sanoa, että tuo kaupunki kyllä esitteli meille parhaita puoliaan! Vaikka vähän tuulikin, niin saatiin kylpeä auringossa ja nauttia lämmöstä. Jos missään, niin tuolla sitä taas muisti, että se kesä tosiaankin on tässä ja nyt. IMG_1578 IMG_1607 IMG_1657 IMG_1647

torstai 15. kesäkuuta 2017

Adidas Born Original

IMG_1554 IMG_1549
Adidaksen logo, edullinen tarjoushinta, nätti pullo ja houkutteleva ruusukultaisin yksityiskohdin koristeltu pakkaus. Mitä muuta täydelliseltä hajuvedeltä voisi toivoa? Aivan niin, kyllähän sen tuoksun täytyisi myös olla kohdillaan. Miten sattuikin, että kaiken muun hyvän lisäksi oli tällä kertaa myös olennaisin asia eli tuoksu todella miellyttävä. Kerrankin kaikki kärpäset yhdellä iskulla! Olihan se sitten sitä myötä selvää, että kassalle se oli kiikutettava. IMG_1555