I'm back! Sunnuntaiaamuna rantauduttiin takaisin Turun satamaan väsyneinä, mutta silti hyvillä mielin takana olevaa reissua muistellen. Ajeltiin porukoitten kanssa kotiin ja oltiin perillä siihen aikaan kun mulla on yleensä tapana herätä näin kesälomalla.. :-D Onneksi kuitenkin oltiin ajoissa kotona, koska tajusin vasta siinä keittiön pöydän ääressä lukiessani lehteä kun en muutakaan osannut tehdä, että mullahan on sittenkin mahdollisuus päästä näkemään Isac Elliotia Tuuriin. Olin vähän katkerana lähtenyt reissuun sen takia, että tulisin missaamaan tuon tilaisuuden, mutta mitä vielä, siellä oltiin. Ja huudettiin. Taputettiin. Laulettiin äänemme käheäksi. Ja voisin väittää että muutama muukin mun lisäksi kuoli onnesta sillä hetkellä kun tuo poika astui lavalle. Mä en todellakaan tiedä mitä mun olisi pitänyt tehdä, itkeä vai nauraa vai jotain muuta, kun toinen on niin suloinen, että tekisi mieli halata lujaa eikä koskaan päästää irti.
Kuten huomaatte, en oikein vieläkään osaa kasata ajatuksiani tuon keikan suhteen. Se oli vaan niin T-Ä-Y-D-E-L-L-I-S-T-Ä! <3 Ja mä en edes olisi sanonut itseäni kovaksi faniksi, mutta tähän on taas tultu. Mun uusi poikaystävä part 31218920833223542400.
En jaksanut vielä alkaa muokkaamaan noita Ruotsin kuvia, mutta reissupostausta on tulossa heti kun saan aikaiseksi. Nyt lähden takaisin jonnekkin korpeen mökille hyttysten ja takuuvarmasti metsikössä hyökkäykseen valmistautuvien käärmeiden armoille. Vielä on kesää jäljellä, nauttikaa! :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti