perjantai 24. maaliskuuta 2017

Furry coat

IMG_0377 IMG_0409 IMG_0400 IMG_0393
Jo jonkun aikaa olin suunnitellut hankkivani jonkun niin sanotusti 'siistimmän' talvitakin, jota voisi käyttää silloin, kun oikeasti on panostanut muuhunkin asuun tavallista enemmän. Takin, joka kävisi niin arkeen kuin juhlaan. Kuitenkin vierastin ajatusta perinteisestä villakangastakista, sillä ne ovat usein kalliita ja niiden mallit monesti todella pitkiä, mikä ei tällaiselle tapille sovi ollenkaan. Itse kutsun välillä kyseisiä takkeja "aikuisten naisten takeiksi", koska minulla on vahva epäilys siitä, että jos pukisin tyylikkään villakangastakin päälleni, näyttäisin lapselta, joka on käynyt salaa äitinsä vaatekaapilla. En siis todellakaan aikuiselta naiselta.
     Olin jo pitkään ollut mieltynyt pörrötakkeihin, sillä niissä on jotain lapsenmielistä, mutta ne ovat myös naisellisia ja tyylikkäitä. Hintaluokka kirpaisi kuitenkin niidenkin kohdalla sen verran, että lopulta eksyin tori.fi:hin selaamaan käytettyjä vaihtoehtoja. Bingo! Heti ensimmäinen osuma oli juuri tunti sitten laitettu ilmoitus, jossa myytiin pari kertaa päällä ollutta, täydellisen mallista ja sopivan hintaista yksilöä. Niinhän siinä kävi, että tuo samainen takki roikkuu nyt meidän eteisessä henkarissa. En kestä kun se on niin ihanan pörröinen! IMG_0420

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Vuokatti photo diary

IMG_0436 IMG_0429
Meidän matka Vuokattiin alkoi sunnuntaina 12.3 siinä noin kello kahdeksan aikaan aamulla. Sää oli erittäin hyvä, aurinko paistoi ja tietkin olivat, alkumatkasta ainakin, sulat. Matkaa oli edessä paljon, mutta sopivassa suhteessa taukoja pitämällä, kului matka lopulta oikeinkin sujuvasti.  Jatkuvasti vaihtuvat ja meille molemmille uudet maisemat tekivät matkasta mielenkiintoisen.
    Perille taidettiin päästä joskus viiden aikoihin illalla. Vähin vaivoin löydettiin meidän mökille, jossa meitä jo odoteltiinkin sankoin joukoin. Reissuun meitä lähti siis yhteensä seitsemäntoista henkeä, joten tohinaa kyllä toden teolla riitti!

Ensimmäinen ilta meni ihan vaan mökkiin tutustuessa, kaupassa käydessä ja saunoessa. Toinen päivä tempaistiin käyntiin pulkkamäellä, jonne lähdettiin yhdessä pikkupoikien kanssa. Aktiivisella toiminnalla jatkettiin iltapäivällä, kun lähdettiin osan porukan kanssa lähellä sijaitsevaan Angry Birds Activity Parkiin. Alkuun vähän epäilin, että tulenko edes viihtymään siellä, mutta voi kyllä! Saatiin kuin saatiinkin kulutettua koko loppupäivä kyseisessä paikassa, ja vielä olisi riittänyt virtaa jatkaakin, mutta sulkemisaika tuli vastaan. Suunnattiin siis mökille saunomaan ja miettimään seuraavan päivän aktiviteettaja.
IMG_0469 IMG_0471
Tiistaina kaivettiin laskettelukamat esille, ja suunnattiin suksenkärjet kohti aivan meidän mökin vieressä olevaa rinnettä. Näin suurelle porukalle oli todella edullista, että laskettelijoita ei tarvinnut erikseen alkaa kyyditsemään mihinkään, vaan rinteeseen pääsi laskemaan suunnilleen suoraa takaterassilta.
    Oma innostukseni lasketteluun ei oikein ottanut tulta alleen, kun sukset eivät meinanneet ollenkaan totella, enkä toisekseen löytänyt itselleni sellaista mäkeä, jonka olisin sujuvasti uskaltanut laskea ilman sen enempää manaamista ja henkiinjäämistaistelua. Vaan eipä tuo haitannut, hyvin nopsasti se viikko kului ilman rinnehommiakin.
    Tiistai-iltana päätettiin lähteä ensi kertaa reissun aikana ulos syömään, ja päädyttiin alkuun niinkin tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon kuin Amarillo, mikä ei ollut ollenkaan huono valinta. Onnistuin valitsemaan listalta niin hyvän annoksen, että oksat pois. Ei tarvinnut nähdä nälkää loppuiltana.

Keskiviikko kului pulkkamäessä ja ulkoillen. Käytiin katsastamassa vähän Sotkamon keskustaa kauppareissun yhteydessä, ja eksyttiin äitin ja Jussin kanssa Makea -nimiseen kahvilaan, joka oli todellakin sitä, mitä nimessä luvattiin. Nam! Kaupassa käynnin jälkeen oli tiedossa ihan perinteiset ruuanlaitto- ja saunakuviot, ja sitten vaan pää tyynyyn, että jaksoi taas seuraavan päivän riennot.
IMG_0546 IMG_0554
Torstaina autonnokat osoitti kohti Katinkullan kylpylää. Se osoittautui oikein kivaksi paikaksi, kunhan ensin löydettiin tiemme pukutiloista suihkutilaan ja sen kautta allasosastolle. Altaita oli vaikka minkälaisia, ja lähes yhtä iso valikoima löytyi erilaisia saunoja. Erityisesti savusauna oli erittäin eksoottinen kokemus, tulipa sekin käytyä. Pulikoinnin jälkeen oltiin sen verran nälkäisiä, että Classic Pizzan eväät maistuivat kaikille.
   Syömisen jälkeen oli taas aika ruokakaupassa käynnin. Mä en edes osannut kuvitella, miten isoja määriä ruokaa uppoaa tämän kokoiseen porukkaan. Joka kerta kannettiin monta ruokasäkkiä kaupasta mökille, ja hyvä kun niistä oli enää aamuun mennessä mitään jäljellä. Kyllä me aina kerättiin muutamia katseita kaupassa käydessämme.

Perjantai. Kyllä, juuri se perjantai, josta kaikki kauheudet alkoi. Tai oikeastaan ei, täytyy palata torstain puolelle. Torstaiaamuna mun vaari aloitti päivänsä oksentamalla. Me ehdittiin jo kauhistella, että nyt me kaikki saadaan joku hirvittävä tauti ja loppuloma olikin sitten siinä. No, näytti kuitenkin siltä ettei niin kävisikään, ja jo torstaina illasta vaarikin oli ihan hyvävointinen. No hätä, ei paniikkia.

     Olisi pitänyt panikoida. Perjantaina oli tarkoitus suunnata taas Angry Birds -puistoon, isommalla porukalla tällä kertaa. Ennen kuin ehdittiin lähteä, alkoi yksi pikkupojista oksentaa. Päätettiin silti pysyä päivän suunnitelmassa. Jussi valitteli mahaansa, ja sanoi tulevansa puistoon vasta myöhemmin perässä, en halunnut huolestua vielä siitäkään. Itselleni iski huono olo heti autoon päästyäni, mutta yritin ajatella, että ei tässä mitään. Kaksosveljeni oli seuraava, joka perillä myönsi myös potevansa hiukan huonoa oloa. Siitä se sitten lähti. Ensimmäiset huonovointiset alkoi oksentaa, ja yksi toisensa perään alkoi valittaa huonoa oloa.
      Voitte vaan kuvitella. Tai oikeastaan ette. Se oli jotain aivan HIRVITTÄVÄÄ. Mökin kaksi vessaa eivät riittäneet alkuunkaan. Kaikista pahinta oli, kun yritti taistella ja sinnitellä oksentamatta, niin aina oli joku jommassa kummassa vessassa tyhjentämässä mahalaukkunsa sisältöä, eikä se mitenkään helpottanut omaa oloa. Näin sitten vietimme perjantain ja lauantain välisen yön. Voin kertoa, etten juuri paljon nukkunut, ja aamulla oli jokainen lihas aivan jumissa.
     Onni onnettomuudessa oli kuitenkin se, että porukan pienin jäsen oli ainut, joka loppujen lopuksi välttyi kokonaan tältä epidemialta.

Lauantai kului pääasiassa sängynpohjalla. Välillä oli pakko yrittää syödä jotain, juoda piti koko ajan ja siinä välissä vähäisillä voimilla yrittää pakatakin seuraavan aamun lähtöä ajatellen. Ei ollut mikään helppo päivä sekään.


Sunnuntaina päästiin lähtemään joskus vähän ennen kymmentä aamulla. Selvittiin ajomatkasta hengissä, vaikka kummallekaan ei edelleenkään ruoka maistunut, eikä muutenkaan jaksaminen ollut sitä normaalia tasoa. Oli todella mukava päästä pitkästä aikaa kotiin.
IMG_0558
Otin koko reissun aikana todella säälittävän vähän kuvia, enkä oikein itsekään tiedä, että miksi. Mökistäkin ymmärsin ottaa ulkoapäin kuvan vasta viime hetkellä, kun olin jo melkein istumassa autossa, sisätiloista ei tietenkään ole yhtäkään kuvaa. Jotenkin koko viikko meni ohi niin vauhdilla, ja viimeiset päivät nyt menivät niinkuin menivät.

Huolimatta sairastelusta, oli meillä kuitenkin todella mukavaa, ja tämä viikko tullaan varmasti muistamaan aina.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Fifty Shades

IMG_0363 IMG_0365 Toisilla ihmisillä alkaa luku-urakka pääsykoekirjojen parissa, mutta mun luku-urakka kohdistuu näihin uusiin tulokkaisiin. Mun oli tarkoitus ostaa kaupasta vain kyseisen sarjan ensimmäinen osa, ja aloittaa kevyesti sillä. En kuitenkaan malttanut ostaa sitä sen hinnan takia. Onneksi en, sillä löysin tämän koko setin netistä lähestulkoon samaan hintaan, mitä yksi vastaava pokkari olisi maksanut kirjakaupassa. En vain voinut vastustaa kiusausta, ja tämä on tulos.

Pointsit Adlibrikselle nopeasta toimituksesta, ei tarvinnut montaakaan päivää näpit syyhyten näitä odotella. Suosittelen ehdottomasti kyseistä sivustoa. Itse kun olen aina ollut sitä mieltä, että kirjakaupassa pyöriminen on jo itsessään niin kivaa, että mieluummin ostaa sitten sieltä, mutta kyllä tällä kertaa kannatti siirtyä verkon puolelle ja tarkistaa tarjontaa siellä. Löysin etsimäni, ja vieläpä todella sopivaan hintaan.
IMG_0370 IMG_0371

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Ajatuksenvirtaa

IMG_0245
En yhtään nauti tuosta ulkona vallitsevasta loskasäästä. Aurinko saisi näyttäytyä pitkästä aikaa. Miksi tästä asunnosta ei löydy yhtäkään kumisaapasparia? Niille olisi voinut olla käyttöä työmatkalle, jonka taitan kävellen.
Kahden levolle pyhitetyn vapaapäivän jälkeen olo on entistä väsyneempi. Aion kuitenkin hoitaa tämänpäiväisen sulkuvuoron tyylipuhtaasti. Saa nähdä onnistuuko.
Huomenna on tiedossa leffan katselua astetta isommassa olkkarissa, tätä on odotettu. Enkä usko, että tullaan kovin pahasti pettymään. Potteriin voi aina luottaa.
Sain kuvassa näkyvät ruusut rakkaaltani ystävänpäivänä. Itse toin hänelle alkosta hiukan tavallista eksoottisemman olutpullon. Couple goals kun kumpikin tietää, mistä toinen tykkää.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Keittiön tuunausta

Niin monta kertaa kuin ollaankin poikaystävän kanssa päivitelty meidän keittiön tasojen ja välitilalaattojen vanhanaikaisuutta ja meidän makuun epäsopivia värejä, niin käärittiin vihdoin hihat, ja korjattiin asia.
   Kun kuitenkin vuokrakämpässä asutaan eikä rahaa ole jaella kuin roskaa, päädyttiin päällystämään nuo takaseinän laatat ja pöytäpinnat sisustamiseen tarkoitetuilla kontaktimuoveilla. Tottakai omin voimin tehtynä tuo muovien laitto oli melko vaativaa puuhaa. Kuitenkin tasojen ja välitilan vaihtaminen kokonaan olisi ollut sen verran kallista touhua, että kyllä tuo muovittaminen oli loppupeleissä vaatimansa työn ja tuskan väärti. Ja ainakin oma kädenjälki näkyy nyt keittiössä, kun erityisesti tuonne välitilaan jäi näkymään kohtia, joihin muovi ei halunnut asettua kunnolla ei sitten millään, heh.
IMG_0302 IMG_0306
Tältä siis näytti meidän keittiö ennen tuunausta. Kuten huomaatte, niin kyllähän nuo tasot ja laatat olivat aika vanhahtavat, eikä tuo sininen värikään oikein istunut meidän asuntoon. Itse inhosin noita tasoja myös sen takia, että niiden puhdistaminen oli kirjavan kuvionsa ansiosta hankalaa. Aina rätillä pyyhkiessä tuntui kohtia, joissa olisi jotain likaa, mutta kirjava kuvio kyllä maastoutti hyvin sen, missä kohtaa se likatäplä mahtoi sijaita. IMG_0337 IMG_0311
Tältä näyttää meidän keittiö nykyään. Omasta mielestä lopputulos on todella paljon rauhallisempi edelliseen verrattuna. Keittiö myös näyttää enemmän tähän päivään päivitetyltä versiolta. Halusin ehdottomasti ruskean puuta muistuttavan pinnan keittiön tasoihin, ja pienen väännön jälkeen toinenkin osapuoli myöntyi ruskeaan väriin. Minä tietenkin tykkään lopputuloksesta, mutta kummallista on se, että ensin ruskeasta väristä vastaan hangoitellut mieshenkilökin on moneen kertaan todennut, että "kylläpä tästä tuli hieno". Sitä tapahtuu muutenkin edelleen, että kumpainenkin päivittelee aina keittiöön astuessaan, kuinka kivan näköistä siellä on. Kyllä sitä saa pienelläkin fiksauksella paljon aikaan.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Shoppailun haasteellisuus

Työpaikkojen myötä ollaan saatu pikku hiljaa totutella sellaiseen luksukseen, että välillä voi ostaa itselleen jotain ihan vain sen takia, että haluaa. Tietenkin siis myös asioita, joita tarvitsee, mutta jotka eivät ole sillä lailla välttämättömiä, että niitä olisi raaskinut pienillä tuloilla ostaa (nykyäänhän siis tienataan miljoonia kuten edellisestä lauseesta voi päätellä, not). 
    Itse luen noihin ei niin välttämättömiin asioihin meikit, koska en todellakaan meikkaa joka päivä. Tykkään silti laittautua, ja uusien hankintojen myötä olen oppinutkin jonkun verran enemmän meikkaamisesta. Tuo taito kun ei ole minulla ollut hanskassa oikein koskaan. Ennen mun meikkirutiini koostui lähinnä ripsivärin sutimisesta, mutta nyt olen ostanut jo niinkin kummallisen purnukan, kuin silmämeikin pohjustusaineen. IMG_0288
Tässä postauksessa näkyvät meikkituotteet on ostettu Keskiseltä. Viimeisessä kuvassa näkyvät tilpehöörit taas on hankittu shoppailukierrokselta, jonka tarkoitus oli löytää monta kivaa ja monikäyttöistä vaatetta mun vaatekaappiin, mutta kas kummaa, yhdestäkään putiikista ei löytynyt mitään, mitä olisi tehnyt mieli kiikuttaa kassalle asti. En ymmärrä, miten sen kerran kun olisi oikeasti rahaa mukana ostoksien tekoa varten ja poikaystävä on hätistetty omien menojensa pariin, ettei tarvitse kuunnella marinaa ja tuskailua vaateliikkeissä pyörimisestä, niin kaupoilla ei ole tarjota mitään minulle mieleistä. Kai se on sitten sama homma kuin Sen Oikean löytämisen kanssa, että niitä täydellisiä vaatekappaleita ei löydy silloin kun tositarkoituksella etsii, vaan ne tulevat vastaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. Eli kiireessä ja pankkitilin ammottaessa tyhjyyttään. IMG_0258 IMG_0290

maanantai 13. helmikuuta 2017

Snowy

IMG_0080 Mulla alkaa tänään työvuoro vasta kuudelta illalla, ja oon todella hämilläni tästä. En jotenkin osaa asennoitua siihen, että oon nyt tekemässä kaikkea sitä mitä normaalisti tekisin kotipäivinä, mutta kuitenkin täytyy illan mittaan vielä raahautua työpaikalle.

Muutenkin tuntuu, että olen tänään aivan muissa maailmoissa. Mulla oli siis eilen vapaapäivä, jota me vietettiin poikaystävän kanssa Helsingissä. Käytiin leffassa katsomassa Fifty shades darker ja jatkettiin siitä vielä syömään. Tykkäsin tuosta leffasta todella paljon, enkä tunnu pääsevän yli siitä. Olen vain kerran aiemmin käynyt katsomassa saman leffan kaksi kertaa putkeen, ja täytyy kyllä myöntää, että tuo eilinen elokuva oli sellainen, joka tekisi mieli käydä katsomassa toiseenkin otteeseen. Jotenkin se juoni, fiilis, musiikki ja ihan kaikki vaan tempaisi mukaansa niin, etten malta odottaa seuraavaa osaa.
   Mä olen vähän sellainen ihminen, että jos jokin kolahtaa, niin se kolahtaa sitten oikein kunnolla. Näin on käynyt muun muassa Justin Bieberin, Pottereiden ja Nälkäpelien kohdalla, ja se on sitten ollut menoa kun näitä on kuunneltu, katsottu, luettu ja fanitettu aivan täysin palkein. Pelkään, että sama on käymässä taas, sillä oon kuunnellut tuon Fifty shades darkerin sountrackia nyt eilisen ja tämän päivän lähes non-stoppina, enkä aio ihan heti kyllästyä. En voi uskoa, etten ole lukenut kyseisiä kirjoja vielä, mutta kyllä tässä alkaa ihan tosissaan poltella, että pitäisikö vihdoin vaivautua hankkimaan se kirjastokortti. IMG_0096 IMG_0100
Voi että mä olen nauttinut tuosta vihdoin maahan jääneestä lumikerroksesta ja pakkasesta. Monen kuulee valittavan kylmyydestä, mutta kyllä se vaan on niin, että kun kerran on talvi, niin annetaan sen olla sitä ihan kunnolla.