maanantai 2. kesäkuuta 2014

Green

009 021 056 051 yellow 053 045 028 044
     Taisin edellisessä postauksessa mainita jotain mun ihastuksesta kukkia kohtaan. Ja tässä näette, etten valehdellut yhtään ainakaan mitä tulee kukkien kuvaamiseen. Ihanaa kun on kesä!

perjantai 30. toukokuuta 2014

30 faktaa bloggaajasta

       Mun mielestä on tosi kiva, kun bloggaajat joskus tekee tällasia "faktoja itsestä"-tyylisiä postauksia, sillä on kiva tietää millainen ihminen siellä ruudun toisella puolella kirjoittaa. Kaikille on nähtävissä, jos bloggaaja esimerkiksi on todella muotitietoinen, mutta kuinka moni tietää kyseisen henkilön pelkäävän hiljaa mielessään kolmatta maailmansotaa? Tuskin yhtä moni.

       Koska mitään tätä syrjäyttävää kuningasideaa ei ole uuden postauksen suhteen pääkoppaani ilmaantunut, niin päätin nyt toteuttaa tämän faktoja itsestäni-postauksen. Opitte tuntemaan mut paremmin ja tulette entistä vahvemmin siihen uskoon, että mä tosiaan olen ihan pimeä.

Ja tästä lähtee, än yy tee nyt!

1. Inhoan suolakurkkuja. En voi sietää niiden hajua ja puistattaa ajatuskin niiden mausta. Mulla on sellainen mielikuva, että pienenä oon niitä pystynyt syömään, mutta enää ei tulisi mieleenkään. Terveisiä vaan kaikille jotka on bongannut mut kaivamasta suolakurkkuja pois hampparin välistä.

2. Pelkään pimeää. Muistan joskus ajatelleeni, että kuka idiootti oikeesti pelkää pimeetä, mutta niin vain minäkin liityin heihin. Tuskin mä mitään mörköjä säikyn niinkun jotkut pikkulapset, mutta mun laukkaava mielikuvitus + pimeys ei anna kovin hyvää tulosta.

3. En tykkää käyttää aurinkolaseja. Siksikin, kun ne saa mun nenän näyttämään vielä kaksin verroin suuremmalta kuin normaalisti, mutta ennen  kaikkea siksi, että ne on niin ahdistavat. Ihan kuin mussa olisi jotain ylimääräistä. En pysty toimimaan kunnolla, kun näkökenttä ei ole samalla lailla täysin avoin kuin ilman laseja.

4. Rakastan kukkia. Niiden värejä, tuoksuja ja kuvaamista. Kaikkea.

5. Oon todellinen kotihiiri. Mä viihdyn oikein hyvin kotona villasukat jalassa jonkun hyvän elokuvan ääressä. En edes osaa kuvitella itseäni ihmisenä, joka on koko ajan menossa johonkin suuntaan tai etsimässä viikonloppua varten uusia bilevaatteita.

6. Mua ahdistaa, jos joku mulle vieras ihminen tuijottaa mua kun mä syön. Ei sillä oikeasti mitään väliä ole, jos joku salaatinlehti jää vahingossa suupieleen roikkumaan, mutta silti.

7. Mun on pakko aina laulaa biisien mukana. Jos kuulen tutun biisin, alan vähintään liikutella suutani laulun sanojen tahtiin. On todella tuskaa kuulla tuttu kappale paikassa, jossa en kehtaa noin tehdä. En vaan ymmärrä miten päin siinä pitäisi olla, kun kuuntelee musiikkia ihan tuppisuuna. Ei siitä saa samalla tavalla fiilistä, kuin eläytymällä ja laulamalla mukana.

030
8. Ajattelen välillä englanniksi ja käyn itseni kanssa pitkiäkin keskusteluja kyseisellä kielellä. Nämä keskustelut käsittelee usein jotain aivan tyhjänpäiväistä ja käyn niitä useimmiten ollessani yksin saunassa tai iltaisin ennen nukkumaanmenoa.Viime aikoina olen huomannut ajattelevani yllättävän sujuvasti myös ruotsin kielellä. Uskottelen itselleni olevani ihan täysjärkinen ja pitäväni näin vain yllä kielitaitoani.

9. Oon ihan sietämätön vilukissa. Villasukat on käytössä niin talvella kuin kesälläkin.

10. En uskalla roikottaa mun kättä enkä jalkaa sängynlaidan yli, koska olen täysin vakuuttunut, että joku tarraa niihin kiinni ja kiskoo mut väkisin sängyn alle. Kuinkakohan suuri on todennäköisyys, että näin tulee tapahtumaan? :-D En uskalla silti, piste.

11. En tykkää kuulakärkikynällä kirjoittamisesta. Niistä ei koskaan tule väriä niin hyvin, että tekstistä saisi yhtä nättiä kuin lyijykynällä.

12. Rakastan ulkoilman tuoksua sateen jälkeen.

13. Oon tosi huono pitämään minkäänlaista päiväkirjaa, vaikka mun mielestä olisi tosi ihanaa lukea niitä sitten myöhemmin. Mulla tosin on nyt kesken yksi "päiväkirja", jossa kuitenkin on aina välillä suunnilleen yhtä pitkiä taukoja  kuin täällä blogin puolella. Jotain luettavaa kuitenkin sitten vanhemmalle minulle.

14. Mun lempinumero on nelonen. En tiedä millä perusteella, mutta pienestä asti se vaan on ollut näin.

15. En hirveästi välitä talvesta, mutta rakastan joulua niin paljon, etten osaa päättää kumpi on mun lempivuodenaika; kesä vai joulu?

16. Vaikka sitä ei ehkä päälle päin katsottuna uskoisi, niin mä olen välillä tosi impulsiivinen ihminen. Teen monesti tunteen vallassa jotain, mitä hetkeä myöhemmin kadun täysillä. Joskus mä vielä naureskelin sille, kun mun veli paisko matikankirjaa seinään kun sille alkoi riittää sitä lajia, mutta nyt mä tiedän täsmälleen, että joskus vain tulee pakottava tarve tehdä niin. Jossain kohtaa vaan menee raja.

cats

17. Mulla on tosi vaivaantunut olo, jos joku kehuu mua jostakin. Siis sehän on aivan ihanaa kuulla jos on tehnyt jotain oikein tai hyvin, mutta kun en vaan tiedä mitä siihen pitäisi vastata. Jos joku kehuu mun paitaa, niin mä en voi sanoa että "joo mä tiedän, eikö ookkiin ihana paita!", koska se on liian itserakasta. Jos vastaan että "no kiitos, eihän tää nyt mikään kummonen, alesta löysin..", niin a) mä valehtelen, koska oikeasti tykkään siitä paidasta jos olen sen vaivautunut ostamaan ja b) tämän seurauksena toinen alkaa inttämään että kyllä on nätti paita, ei tarvitse yhtään olla vaatimaton ja siihen pitäisi sitten keksiä uusi vastaus. Pelkkä "kiitos" taas on yksin vähän tylsä. Huokaus.

18. Mä en tykkää tehdä asioita toisten käskemänä. Mä voin tyhjätä ja täyttää tiskikoneen, jos mä olen itse päättänyt tehdä niin, mutta jos mua on käsketty tekemään se, niin motivaatio yhtä kuin nollaantuu.

19. Yöperhoset ja sokeritoukat saa mut hyppimään ympäri taloa ja kokemaan kylmiä väreitä, inhosta.

20. Jos edellisessä kodassa mainittujen eliöiden lisäksi jokin muu asia saa mut yhtä lähelle oksentamista, niin se on sellainen hetki kun mä avaan ketsuppipulloa ja se korkki on jo ennestään ihan ketsupissa ja sitten sitä ketsuppia osuu mun käsiin. Olen sitten ihan vakavissani. Mun pitää pakottaa itseni kävelemään käsienpesualtaalle ja ajatella koko ajan sitä päämäärää, että ihan kohta mä saan sen ällöttävän aineen pois mun kädeltä. Sanokaa etten ole ainut, jolla on ketsuppifobia?

21. En tykkää siitä, että joku tulee herättämään mut. Herään mieluummin itse herätyskellon sulosointuihin.

22. Järsin ihoa mun kynsien ympäriltä aina kun olen hermostunut tai tylsistynyt. Paha tapa, josta en pääse eroon.

23. En liiemmin pidä suklaasta. Olen viime aikoina oppinut syömään sitä jonkun verran ja joistakin laaduista oikeasti voin sanoa jopa tykkääväni, mutta en silti pystyisi syömään päivän aikana kuin korkeintaan yhden rivin levystä. Kaikki suklaakakut ja muut suklaaleivokset saavat multa lähes poikkeuksetta kieltävän vastauksen.

24. Haluaisin osata tanssia balettia. Se vaan on niin kaunista!

25. Käytän todella harvoin meikkiä, koska olen liian laiska meikkaamaan joka päivä ja koska olen myös todella huono siinä hommassa. Mieluummin näytän kohtuullisen normaalilta ilman meikkiä, kuin aivan järkyttävältä epäonnistuneessa meikissä.

029

26. Inhoan suihkussa käymistä ilman saunaa. En pysty keskittymään siinä mihinkään muuhun kuin hengissä selviytymiseen siitä kylmyydestä. En uskalla edes kuvitella, millaista olisi ollut pulikoida Atlantin valtameressä eräänä huhtikuisena yönä.

27. Haaveilen salaa hattaranvaaleanpunaisista hiuksista. Tiedostan toki, ettei ne todennäköisesti sopisi mulle sitten yhtään, mutta saahan sitä haaveilla. 

28. Jätän asioita monesti viime tippaan. Kun jollekin koulutehtävälle annetaan palautuspäivä, niin palautan sen tasan tuona päivänä ja olen tehnyt sen edellisenä iltana. Näin se aina menee, vaikka heti tehtävän saatuani ajattelen että nyt teenkin tämän heti pois alta. Se innostus ehtii sitten hiipua koulupäivän loppuun mennessä.

29. En tykkää muiden näkevän ottamiani kuvia muokkaamattomina. Joskus ajattelin, että kuvien muokkaaminen on vähän kuin huijaamista, mutta nykyään olen aika lailla päinvastaista mieltä. Tosi harvat kuvat on heti ottamisen jälkeen mestariteoksia, mutta jo pienikin ehostus voi tehdä niistä sellaisia. 

30. Kotona ollessani juon mieluiten muovisista mukeista. En tiedä johtuuko se pelosta, että hyvällä tuurillani pudotan ei muovisen mukin joka hajoaa tuhannen päreiksi vai siitä, että olen vaan edelleen niin lapsi, että muovimuki on paras vaihtoehto. Miten vain, muovimuki on se omin mulle. 

Siinä olisi mun 30 faktaa, kaikki enemmän tai vähemmän turhia. 

maanantai 26. toukokuuta 2014

Feels like summer

058 cats 057 068 072 064 071 Mulla oli uskomattoman mahtava ja helpottunut fiilis tänään, kun palautin psykan kokeen ja astuin ulos luokasta tietäen, että mulla on jäljellä yksi ainut koulupäivä ja lisäksi huominen kuviksen kaksoistunti. Ei enää yhtään ainutta koetta tällä lukukaudella. Ei viime hetkellä uuden jakson kirjojen tilaamista, eikä liian vaikeita matikan läksyjä. Kesäloma on ihan viittä vaille täällä, enkä usko että se voisi olla tervetulleempi.
Sää tosin ei näytä juuri nyt kovin mieltähivelevän kesäiseltä, niin tai no, näyttää nimenomaan Suomen kesältä. Tai talvelta. Mennä nyt sanomaan mikä vuodenaika on, kun ei tiedä sataako huomenna taivaan täydeltä lunta vai polttaako aurinko ihon karrelle. 

    Oli miten oli, niin nämä viikonloppuiset kuvat lämmittävät ainakin mun mieltä, enkä puhu nyt vaan tuosta auringonpaisteesta. Juhlittiin mun tädin valmistumista ja sää oli hyvä, tarjoilu parempi ja seura kaikkein paras. Ensimmäinen kerta tälle kesälle mökkisaunalla, mutta uimaan ei tarjettu vielä kukaan (tai uskallettu, mikäli joku muistaa mun maininneen eräistä räpyläjalkaisista, jotka ei tietoisesti harjoitelleet selkäuintia siellä montussa..). 

    Jokohan taas pian alkaa ukkostaa? Uhkaavasti näyttää siltä, joten taidan sammuttaa koneen, ettei se räjähdä mun silmille. Tosin eipä se haitannut eilistä jääkiekon katseluakaan tuollainen pikku ukkonen. Ennemminkin siinä räjähti kirosanavarasto kuin telkkari. Mutta en avaudu aiheesta sen enempää, kyllä me kaikki tiedetään minkä värisiä raitoja oli päällä sen ottelun epäreiluimmilla osanottajilla. Hopeaa tuli ja on se nyt parempi kuin pronssi. Hyvä pojat! 

perjantai 16. toukokuuta 2014

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Hiekkaa

055 184 119 217 173Sen lisäksi, että viime lauantaina kävin leffassa, niin ehdin myös tehdä jotain aivan muuta. Mitä voimme päätellä siitä, että tämän reissun jälkeen oli kaikkien taskut, silmät ja suut täynnä hiekkaa, kamera täynnä kuvia ja hiljaisuus tuntui taivaalliselta noiden muutaman tunnin jälkeen? Oltiin tietysti crossimontulla. Minä pelkäsin kaikkien puolesta ja olin erittäin onnellinen, kuin sain vaan katsella kameran linssin takaa, kun mun veli, serkku ja kummisetä ajoivat.

056 177 077 green 193 Siinä monttupyörien ohella tuli kuvattua jos jonkin näköistä kasvia ja risukkoa, kuten kuvista näkyy. Oli ihan kiva pitkästä aikaa yrittää tosissaan kuvata ja ottaa hienoja otoksia vähän vaatimattomimmistakin kohteista. Huomasi taas sen suuren eron, mikä on liikkuvien ja paikallaan pysyvien kohteiden kuvaamisen välillä. Paikallaan pysyvät kohteet on ainakin vielä enemmän se mun juttu.

233 plants 083 104 136

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Sunny Saturday

234 238 237 249 242 cats 253 Lauantaina sovittiin Niinan kanssa menevämme leffaan katsomaan Se toinen nainen (oli ihan sikahauska ja hyvä leffa, suosittelen!). Sitä edeltänyt aika käytettiin kuvaamiseen, kun oli niin ihana ilma. Tällä kertaa ihan vaan tällaisia perus asukuvia.
Miten mulla on sellainen käsitys, että tämänkaltaisissa asukuvissa yleensä pitäisi esiintyä bloggaajan itse? Noh, teen poikkeuksen sääntöön ja näin ei siis ole. Tai tarkemmin sanottuna otettiin myös musta pari kuvaa, mutta ei, ei ne vaan.. En osaa olla kameran edessä ja sitten kun näkee sen lopputuloksen, niin maan alle vajoaminen on se ensimmäisenä päähän pälkähtävä toimintasuunnitelma. Kuten monesti aiemminkin olen itselleni todennut, mun paikka on kameran takana, ei edessä.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Easter

fire pääsiäinen -14 103 pääsiäinen -14 021 pääsiäinen -14 059 pääsiäinen -14 102 cats pääsiäinen -14 087      Pääsiäisloma alkoi mun kohdalla mattojen tamppauksen ja imuroinnin merkeissä, toisin sanoen olin mun tädillä siivousapuna. Sieltä suoraan kiirehdittiin äitin kanssa elokuviin katsomaan Noahia. Jos ei oteta lukuun sitä että minä herkkäkorvaisena pitelin välillä sormia korvilla äänenvoimakkuuden takia ja sitä että 3D-lasit jokseenkin ahdisti välillä, niin leffa oli tosi hyvä. Kun on tottunut Emma Watsoniin Hermionena, niin oli jokseenkin outoa nähdä hänet elokuvassa synnyttämässä kaksosia. Tuttuun tapaani en voinut tätäkään elokuvaa katsoa kuivin silmin.

     Perjantaina juhlittiin äitin synttäreitä ja syötiin ihan liikaa kaikkea hyvää. Illemmalla jatkoin mun hyvin edennyttä käännytystyötä eli katsottiin serkun kanssa Potteria. Ihan huippua kun joku oikeasti on noin kiinnostunut kyseisestä sarjasta.

    Lauantai meni perinteitä kunnioittaen mummolassa. Syötiin hyvällä ruokahalulla (vaikka oltiin hetki sitten oltu mökillä nostelemassa jäätyneitä sammakonraatoja pois uimamontusta, hyi!), saunottiin ja illan hämärtyessä sytytettiin kokko. Sieltä valuttiin sitten illan yön mittaan kuka aiemmin, kuka vähän myöhemmin pois, toiset vähän enemmän mudassa ja oljissa kuin toiset ihan riippuen siitä kuinka paljon oli tullut pääsiäisen kunniaksi pellolla möyrittyä. Kukaan ei varmaan väitä vastaan, jos sanon että hauskaa oli.

    Eilisen ohjelmistossa oli sählyä, näytelmä ja arpojen myyntiä. Lisäksi toimin arpajaisten onnettarena.  Mulle ostettiin kaksi arpaa ja voitin kummallakin. Kieltämättä aika epäilyttävä yhtälö, mutta kautta kiven ja kannon en huijannut. Vai arpoisitteko te itsellenne kahvipaketin, jos ette joisi kahvia vaikka kahvi joisi teidät?

   Tänä päivänä energia on kulunut lähinnä mun matkakuumeen hillitsemiseen. Olen ihan tosissani laskenut budjettia Lontoon-matkalle ja verrannut sitä mun säästöihin. Juuri ja juuri, jos en kamalan kalliisti shoppaile paikan päällä, niin rahat tulisi riittämään lentoihin, hotelliin ja kierrokseen Warner Bros. studiolla. Pitäisikö kumminkin vielä odottaa kesään 2015? Ja yksi aika olennainen asia on vielä muutenkin auki, nimittäin matkaseura. Anyone?

Kylläpä tuli kirjoitettua pitkästi pitkästä aikaa. Älä välitä jos et jaksanut lukea loppuun asti, en minäkään jaksaisi.