perjantai 20. syyskuuta 2013

Colourful autumn

052 029 022 026 037 072 039 063 040          Käytiin kuvaamassa viime sunnuntaina Niinalle uutta profiilikuvaa Facebookkiin. Mustakin otettiin parit kuvat, mutta alemmuuskompleksi ei sallinut mun julkasta niitä täällä, hyvä että itse kehtasin katsoa niitä kuvia päivänvalossa.
         Leikittiin vähän syksyn väreillä ja kasvillisuudella. Itse tykkään näistä kuvista tosi paljon, entäs te?

tiistai 17. syyskuuta 2013

Otsikko eksyksissä

009 004 003        Ei sitä voi uskoa, miten nopeasti aika kuluu kera hyvien elokuvien ja ruuan. Mutta ettette luule, että oon oikeasti vaan istunut sohvalla ja syönyt kaksi päivää putkeen, niin olen mä muutakin tehnyt. Oon kuivannut silmät ja niistänyt nenän aina siinä välissä, kun kaksi DVD-levyä vaihtaa paikkaa DVD-laitteessa. Uskomatonta, miten monta kyyneltä voi vuodattaa päivän aikana jonkun sellaisen takia, mitä oikeastaan ei ole edes olemassa.

      Vaikka mä olen kohtuullisen taidoton elektroniikan suhteen, niin jollain toisellakin tuntuu olevan ongelmia nykytekniikan kanssa. Kuka ikinä sääteletkin ajankulua, voisitko lakata painamasta pikakelausnappia aina, kun on hyvä hetki meneillään? Kiitos.

     Älkää ihmetelkö näitä biisivalintoja, silloin tällöin tulee pakottava tarve kuunnella iskelmämusiikkia ja silloin ei auta kuin etsiä Youtuben syövereistä jotain kategoriaan kuuluvaa. Luoja, olin jo melkein unohtanut miten hyvä Yö on! Tietenkään unohtamatta Popedaa. Eipä ole enää kauaa siihen, kun pääsee sitä näkemään livenä Rytmikorjaamolla.


      

maanantai 16. syyskuuta 2013

lauantai 14. syyskuuta 2013

Your words can murder

         Oon selvinnyt koeviikosta, joka mun osalta on nyt ohi. Tuskin selvisin matikankokeesta, mutta antaa sen nyt olla. En nähnyt eilen vilaustakaan epäonnesta, vaikka oli perjantai kolmastoista. Tosin epäilen vakavasti, että liikkeellä oli muutama Ankeuttaja. Niin paljon oli sumua ilmassa, että hyvä kun näin ajaa kouluun. Kylmäkin oli.
006        Saatoin törmätä eilen mun itsetuntoon. Se tuli ihan yllättäen vastaan, mutta luulen että tunnistin sen. Sinä joka eilen luulit olevasi kai erittäin ovela ja nähdessäsi mun päällä Harry Potter-paidan mutisit mun perään: "Iiiih, tykkään Harry Potterista..", niin kyllä, näin on. Ymmärsit paidan merkityksen täysin oikein.
      Joskus aiemmin olisin punastunut kauttaaltaan ja vannonut mielessäni, etten ikinä kehtaisi kulkea tuolla paidalla enää julkisella paikalla. Mutta mä olin ja olen liian ylpeä mun pakkomielteestä Potteriin tehdäkseni enää niin. Mä en välittänyt tuosta kommentista, vaan jatkoin pää pystyssä eteenpäin ja oikeastaan mua melkein nauratti koko tilanne. Joten sinä älynjättiläinen tuolloin Keskisen pihassa, sun piikkis osui hutiin. Ja mä löysin ainakin murusen siitä, mitä joskus kadotin. Tai jos olen eläissäni sitä edes omistanut. Mutta tuntuu hyvältä kasata itsetuntoa kokoon. Ehkä jonain päivänä osaan olla täysin oma itseni, välittämättä muiden mielipiteistä ja arvostelevista katseista.
Mä uskon ihmeisiin.
016      Tänä viikonloppuna on aikaa. Aikaa olla miettimättä koulua, läksyjä, mitään ikävää. On aikaa nauttia elämästä, elokuvista, hyvästä kirjasta ja musiikista. Tulossa on se hetki, kun maanantai aamuna sinkoan ylös sängystä ja panikoin koulusta myöhästymistä, kunnes tajuan, että mulla onkin vapaapäivä. Samoin tiistai aamuna. Sen pidemmälle en aio vielä ajatella. En tulevaa täpötäyttä lukujärjestystä, en kokeiden tuloksia enkä varsinkaan sitä todennäköisyyttä, että joudun uusimaan matikankokeen. Voisiko sanan "vektori" poistaa maailmankaikkeudesta?
Uskon edelleen ihmeisiin.

Ps. Tää biisi on uskomaton. Musta toi ääni on aivan upea!

maanantai 9. syyskuuta 2013

sunnuntai 8. syyskuuta 2013